• Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Kunnan ja valtion toiminta - Muistelukset - Uncategorized

    Leila Kaustisen neljäkymmentä vuotta kunnantoimistossa

    Kun vuoden 1957 marraskuun ensimmäisenä päivänä istuin Kaustisen kunnantoimiston työpöydän ääreen, oli toimistossa työssä kolme henkilöä, kunnansihteeri, kirjanpitäjä ja toimistoapulainen. Minut oli valittu toimistoapulaiseksi, kun edeltäjäni lähti Ruotsiin töihin. Toimistossa oli ensimmäisinä töinäni kirjoittaa maatalousmiljardin osto-osoituksia maanviljelijöille ja tehdä niistä luetteloita. Kaikki kirjoitettiin käsin ja osto-osoitukset monena kappaleena kalkkeripaperia käyttäen. Myös kotivoin tekemiskorvaukset kirjoitettiin ja käsiteltiin neljännesvuosittain. Muistan, että minua kehotettiin olemaan erittäin tarkkana. Asiakkaan tekemään hakemukseen ei saanut itse tehdä mitään korjauksia, koska tarkastajat katsoivat heti, että olen korjannut hakemusta asiakkaan eduksi, ja se oli vastoin kaikkia sääntöjä. Lapsilisät kirjoitettiin neljännesvuosittain käsin ja samoin niistä tehtävät koontiluettelot, jotka kaikki…

  • Henkilöt - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Kunnan ja valtion toiminta - Muistelukset - Tapahtumahistoria

    Kaustinen ennen, nyt ja tulevaisuudessa

    KAUSTINEN 150 KESKUSTELUSARJA Kaustisen kunnan juhlavuoden kunniaksi aktiivinen kuntalaisryhmä päätti järjestää keskustelutilaisuuksia kevään ja syksyn aikana Kaustisen imagon vahvistamiseksi. Idean syntysanat lausui Taina Lehtonen, sillä hänen pöytälaatikossaan on jo pitkään ollut kirjattuna lista Kaustisen vahvuuksista. Tavoitteena on ollut ajatus Kaustisen vahvuuksien näkyväksi tekemisestä. Kaustinen on käsite. Nimellä on myönteinen kaiku. Kaustinen-nimi on kuin veturi, joka kuljettaa mukanaan lukuisia vaunuja, joissa on monenlaista osaamista ja perintöä. Tämä juna -metafora on oikeastaan peräisin jo edesmenneeltä arkkitehti Markku Viitasalolta, joka on ollut näkijä ja tulevaisuudentekijä. Markku Viitasalo kollegoidensa kanssa on mm vuonna 1983 voittanut Kaustisen matkailualueen kehittämiskilpailun työnimellä ”Kun poijat ne raitilla”. Markkua…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Uncategorized

    Armas Järvelä oli perhoskeräilijä

    Armas Järvelä Kaarlo Armas Ensio Järvelä (1918–2002) oli syntyisin ”Kivikankhalta”, Kaustisen Varilan kylästä. Hän oli vanhin perheen kolmesta lapsesta. Eino Järvelä (s.1920), joka oli poikien luokkatoveri, muistaa Armaan ja tämän veljen Aaron koulupoikina kerran tehneen nk. Jussin tuvan päätyyn suuren, puoli seinää peittäneen jouluaiheisen maalauksen. Heidän opettajansa Inkeri Koskimies oli vaikuttunut työstä ja kehotti poikia hakeutumaan alalle, jossa taiteilijan lahjoille on käyttöä. Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla Armas Järvelä työskenteli Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan (KPO) mainospäällikkönä Kokkolassa. Hän toimi myös kuvataiteen parissa ja oli mm. perustamassa Kokkolan kuvataideyhdistystä. Lahden ja Kuopion kautta Järvelä siirtyi SOK:n Helsingin tehtaiden mainoshoitajaksi vuonna 1956. Tässä toimessa hän…

  • Henkilöt

    Kentala, Aaro

    Kanttori, musiikinopettaja ja Hääkuoron perustaja, musiikin sovittaja ja kaustislainen kansanmusiikin harrastaja ja tallentaja Heikki Aaro Kentala syntyi 10. helmikuuta vuonna 1920 ja kuoli 23. 1. 1991 Aaro Kentala oli J.H. Kentalan eli Finnin Jannen ja tämän puolison Olgan yhdeksäs poika kirkonkylän Mosalasta. Hän polveutui musiikkisuvusta: isä Janne (1878-1953) ja äiti Olga (1887-1963) olivat molemmat musikaalisia. Äiti oli lähtöisin Virkkalasta. Vanhemmiltaan Aaro kuuli useita kansanlauluja ja tallensi vuonna 1947 isältään kaksi laulua, muun muassa laulun ”Pienenä poikana äitini kotoa” ja äitinsä laulamista esimerkiksi onnittelulaulun ”On vuosi taas kulunut”. Laulut on julkaistu Kaustisen laulukirja I:ssä. Sukulaisten muistin mukaan Aaro-pojan pää oli aina…

  • Henkilöt - Tapahtumahistoria

    Peltokangas, Artturi

    PELTOKANGAS, ARTTURI 20.2.1898 USA k. 20.8.1973 Kaustinen Artturi Peltokangas syntyi Yhdysvalloissa East Tawas-nimisessä kaupungissa Michiganin osavaltiossa kaustislaissyntyisen äidin ja himankalaissyntyisen isän vanhimpana poikana. Artturi muutti varsin pian äitinsä ja sisarustensa kanssa Kaustiselle Järvelän kylälle. Hän jäi orvoksi 13-vuotiaana, mutta pestautui varsin nuorena talollisten rengiksi mm. Jussi Virkkalan eli kuuluisan maanviljelijän ja viulupelimannin Ylitalon Jussin palveluskuntaan. Artturi sai pian vaikutteita lukuisilta tuon ajan Kaustisen parhaimmilta pelimanneilta kuten Viljami Jylhältä, Antti Järvelältä, Antti Myllykankaalta, ja Friiti Ojalalta. Artturi liikkui paljon Viljami Jylhän kanssa ostamassa nahkoja ja tutustui myös tämän poikaan eli serkkuunsa Konsta Jylhään. Artturi soitteli ja lauleli mm. tyypillisiä piirileikkilauluja kanteleella…