Björck, Abraham

Opettaja Abraham Björck syntyi verosepän poikana Kaustisella 12.1.1849. Hän opetteli jo nuorena poikana urkujen soittoa ja toimi Kaustisen kirkossa virkaatekevänä urkurina, kunnes lähti Jyväkylään seminaariin opiskelemaan kansakoulunopettajaksi 17-vuotiaana itse Suomen koululaitoksen isän Uno Cygnaeuksen johdolla. Valmistuttuaan Björck sai ensimmäisen opettajan paikkansa Perniön kunnan kirkonkylän koulusta läheltä Saloa 1872. Siellä hän toimi myös virkaatekevänä urkurina Särkisalon eli Finnbyn kirkossa. Björck muutti …

Kaustinen ennen, nyt ja tulevaisuudessa

KAUSTINEN 150 KESKUSTELUSARJA Kaustisen kunnan juhlavuoden kunniaksi aktiivinen kuntalaisryhmä päätti järjestää keskustelutilaisuuksia kevään ja syksyn aikana Kaustisen imagon vahvistamiseksi. Idean syntysanat lausui Taina Lehtonen, sillä hänen pöytälaatikossaan on jo pitkään ollut kirjattuna lista Kaustisen vahvuuksista. Tavoitteena on ollut ajatus Kaustisen vahvuuksien näkyväksi tekemisestä. Kaustinen on käsite. Nimellä on myönteinen kaiku. Kaustinen-nimi on kuin veturi, joka kuljettaa mukanaan lukuisia vaunuja, joissa …

Leena Sandberg muistelee aikoja kunnantoimistossa 1948-1966

Aloitin työni harjoittelijana Kaustisen kunnantoimistossa tammikuussa 1948 alle kahdeksantoistavuotiaana. Kunnantoimisto oli Kaustisen Säästöpankin vuokralaisena samoin kuin kansanhuoltotoimistokin. Tullessani töihin minulla ei ollut minkäänlaisia tietoja kunnan hallinnosta eikä työtehtävistä. Töissä uskoin selviytyväni sellaisella varmuudella kuin vain täydellinen tietämättömyys antaa. Toimiston ehdoton auktoriteetti oli kunnallislautakunnan esimies Oskari Puumala. Myöhemmin tulin tietämään, että kunnallislautakunnan esimiehen tehtävä oli tärkeä ja keskeinen. Esimieheni oli kunnansihteeri …

View Post

Leila Kaustisen neljäkymmentä vuotta kunnantoimistossa

Kun vuoden 1957 marraskuun ensimmäisenä päivänä istuin Kaustisen kunnantoimiston työpöydän ääreen, oli toimistossa työssä kolme henkilöä, kunnansihteeri, kirjanpitäjä ja toimistoapulainen. Minut oli valittu toimistoapulaiseksi, kun edeltäjäni lähti Ruotsiin töihin. Toimistossa oli ensimmäisinä töinäni kirjoittaa maatalousmiljardin osto-osoituksia maanviljelijöille ja tehdä niistä luetteloita. Kaikki kirjoitettiin käsin ja osto-osoitukset monena kappaleena kalkkeripaperia käyttäen. Myös kotivoin tekemiskorvaukset kirjoitettiin ja käsiteltiin neljännesvuosittain. Muistan, että minua …

Pauli Känsälän muistoja sodasta

Vuoden 1925 alkupuolella syntyneet Suomen miehet kutsuttiin asepalvelukseen. Huhtikuussa 1943 Paavolan ja Känsälän kylältä lähtivät Erko Känsälä, Ahto Paavola, ja Pauli Känsälä. Puusillat Perhonjoesta oli alkavan tulvan takia poistettu. Piti päästä joen yli maantien varteen autokuljetukseen. Pitkärannan talon kohdalla oli joessa vielä heikko jää. Menimme siitä yli. Ojalan Matti lähti mukaan Pitkärannan talosta. Kuorma-auto odottikin jo Puumalassa maantien varressa. Autossa …