Armas Järvelä Kaarlo Armas Ensio Järvelä (1918–2002) oli syntyisin ”Kivikankhalta”, Kaustisen Varilan kylästä. Hän oli vanhin perheen kolmesta lapsesta. Eino Järvelä (s.1920), joka oli poikien luokkatoveri, muistaa Armaan ja tämän veljen Aaron koulupoikina kerran tehneen nk. Jussin tuvan päätyyn suuren, puoli seinää peittäneen jouluaiheisen maalauksen. Heidän opettajansa Inkeri Koskimies oli vaikuttunut työstä ja kehotti poikia hakeutumaan alalle, jossa taiteilijan lahjoille …
Björck, Abraham
Opettaja Abraham Björck syntyi verosepän poikana Kaustisella 12.1.1849. Hän opetteli jo nuorena poikana urkujen soittoa ja toimi Kaustisen kirkossa virkaatekevänä urkurina, kunnes lähti Jyväkylään seminaariin opiskelemaan kansakoulunopettajaksi 17-vuotiaana itse Suomen koululaitoksen isän Uno Cygnaeuksen johdolla. Valmistuttuaan Björck sai ensimmäisen opettajan paikkansa Perniön kunnan kirkonkylän koulusta läheltä Saloa 1872. Siellä hän toimi myös virkaatekevänä urkurina Särkisalon eli Finnbyn kirkossa. Björck muutti …
Eero Yli-Soini teki suuren työn moukarivalmentajana
Usein vaille huomiota jää se sitkeä ja pyyteetön työ, mitä valmentajat urheilijoiden eteen tekevät. Voimme nostaa esiin erään henkilön, joka jätti pysyvät jäljet kaustislaiseen urheiluun ja erityisesti moukarinheittoon. Eero Yli-Soini (1945-2016, kuvassa vasemmalla) oli omistautuneen ja palavan innostuksen omaava valmentaja. Eero sai kipinän valmennukseen oman tyttärensä Katjan kuulantyöntöharrastuksen myötä. Palkkioksi tytär voitti SM-kultaa vuonna 1984 16-vuotisten sarjassa. Kun Katja ja …
Haltioista ja ruumhin väestä
Sillon ennen oli niitä haltioita. Ihimiset oli siinä uskosa, että niitä on ja sitte ne näkivät niitä kans. Se yks Matti-vainaa sano, ko kysyin hältä, että onko hän niin rohkia, että olis ruumhin ollesa riihesä sieltä noutanu kiviä kiukhasen. Köyhäjokiset oli tuollain puhunut. Niin minä Matilta tuota peräsin niin Matti sano, “ettei siinä oo erääkään”. Se puhu sillä lailla paskakielellä, …
Herman Kerttula komennukselle Moskovaan
Venäjän keisarin Nikolai II:n ja Suomen marsalkka Mannerheimin kohtalonyhteys lienee historian tuntijoille jotensakin tuttu. Miten keisarin kruunajaiset toukokuussa 1896 sitten koskettivat keskipohjalaista henkilöhistoriaa? Asiaan voi perehtyä lukemalla Seppo MT Vainion kirjan”Herman: tarkk´ampuja ja keisarin vartija”. Vainio on toholampilaissyntyisen Herman Kerttulan jälkeläisiä, tämän tyttären lapsenlapsi. Hän on perehtynyt seikkaperäisesti Herman Kerttulan muistiinpanoihin ajalta, jolloin tämä palveli Suomen kaartissa ja komennettiin yli …