Sirkka-Leena Känsäkangas os. Paasila s. 1955 Perhe: puoliso Antti ja kaksi aikuista poikaa, jotka asuvat jo omillaan. Lastenlapsia on kaksi. Leena on asunut koko ikänsä kotipaikallaan Köyhäjoella ja tehnyt elämäntyönsä maatilan emäntänä. Hän on monipuolisesti lahjakas ja aktiivinen osallistuja. Musiikki ja taide ovat olleet lähellä hänen sydäntään jo lapsesta saakka. Tauluja hän on maalannut jo vuosikymmeniä ja omia laulujakin on …
Valo, Ambrosius
Alkuaan Lindgren-sukunimellä Kaustisella syntynyt Abrosius Valo oli savenvalaja Juho Liimataisen (Lindgren) ja Maria Hietakankaan poika. Hän syntyi 3.4.1885 ja kuoli 21.4.1949. Ainoana perheessään hän suomensi sukunimensä Valoksi vuosisadan alussa. Kansakoulun lisäksi hänen opiskelunsa supistui 1924 suoritettuun kirjanpitokurssiin. Opin varsinaiseen elämäntyöhönsä hän sai isältään. Tämä oli ”kruukmestari” eli savenvalaja. Kaakeleiden ja saviastioiden teon lisäksi tutuksi tulivat peltisepän työt. Nämä työt jäivät …
Vanhoja loruja
Aulis Tastulan (1934-2010) muistitietoa haastattelunauhalta Jyrkkä törmä Jylhäshen pikku tippa Timoshen hamhen heitto Hanhishen nytkähys Nyykoolhin siitä virsta Vintturille saman verran Saarukhan konkotin Kolalle kämmin Känsäkankhalle kiipesin Kivipäähän haroin Haarhan livuin Lierekshen menin Meriläishen ja löysin koko Halsuan. Antti Vintturi keijaa… …. Antti Vintturi keijaa tulee huomenna meille mitä sinne? vikahtheita takohan mitä vikahtheilla lamphaille heiniä mitä lamphailla lapsille vaatheita …
Vanhoja tarinoita Kaustiselta
Juho Wirkkalan (1874-1961) tarinoita merkitsi muistiin Eino Isohanni vuonna 1951. Hänestä tuli Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton toiminnanjohtaja 1950-61. Työtä aloittaessaan hän kiersi maakunnassa ja haastatteli nauhalle ihmisten keromuksia vanhoista ajoista. Maakuntaliiton arkistosta löytyi runsaasti Kaustisella tehtyjä haastatteluja, joista seuraavassa muutamia. Haastattelut olivat luonnollisesti murteella eikä niitä ole puhtaaksikirjoituksessa stilisoitu. Iso-Mosala oli voimamies Täällä on ollu Iso-Mosala (Matti Kentala 1838-1888) tietämäni mukaan varsinainen …
Vapun viettoa Oosinkalliolla
Kaustisella ei vappua erikoisemmin vietetty ainakaan 1940-luvun aikoihin. Se oli työssä käyville ja koululaisille vapaapäivä. Maanviljelijät toimivat normaaleissa arkiaskareissaan ja olivat tyytyväisiä, kun saivat vapaapäiviään viettäviä apulaisiksi siemenperunoiden nostoon. Ne kerättiin kellarista isoihin perunalaatikkoihin, jotka useimmiten pinottiin talon sisälle ikkunoiden eteen valoon itämään. Nehän pilasivat monen viikon ajan sisäsisustuksen, mutta silloin ei sisustamisesta edes puhuttu. Mikäli navetassa oli isohkot ikkunat …