Armas Järvelä oli perhoskeräilijä

Armas Järvelä Kaarlo Armas Ensio Järvelä (1918–2002) oli syntyisin ”Kivikankhalta”, Kaustisen Varilan kylästä. Hän oli vanhin perheen kolmesta lapsesta. Eino Järvelä (s.1920), joka oli poikien luokkatoveri, muistaa Armaan ja tämän veljen Aaron koulupoikina kerran tehneen nk. Jussin tuvan päätyyn suuren, puoli seinää peittäneen jouluaiheisen maalauksen. Heidän opettajansa Inkeri Koskimies oli vaikuttunut työstä ja kehotti poikia hakeutumaan alalle, jossa taiteilijan lahjoille …

Herätyksiä ja nukkunhen rukouksia

Evankeliset nuorisoliitot 100 vuotta Kaustisella 2016. Herätyksen ajat ovat olleet kirkon historiassa aikoja, jolloin isommat joukot ovat tulleet Jumalan puhuttelemiksi.  Kaustisella evankelisen herätyksen tuulet puhalsivat jo 1800-luvun lopulla, jolloin kirkkoherrana vaikutti Kristian Sjöblom.  Herätyksille ominainen järjestäytyminen – tässä tapauksessa Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) kanssa – tapahtui Kaustisella vuonna 1916. Taustalla vaikutti epäilemättä kirkkoherra K. G. Wikströmin väkevä sananjulistus, joka piti …

Kaustinen

(kirjoittanut Otmar Myllymäki 1970-luvulla) Se on pitäjä Pohjanmaalla, jossa on kaksi jokea hallan syntysijoja tervan poltto tantereita. Pienempi Köyhäjoki nimeltänsä, vereltänsä hyvin vähäinen vaatimaton varoiltansa, hengeltä sitkeä väkevä. Viel´ on täällä miesten mahti, joilta säilyy pojille tahti, joesta vähät eletään, rantoja sen hoiretaan. Markunkoski, Perhon veret joutuin panee virtaamaan. Mosalassa ruvis-parka moniks paloiks pärkyää. Paloista synty pitäjän leipä, leipä rukhiinen …

Kaustisen paanutalkoot 2012-2014

Kaustisen paanutalkoot 2012-2014 – vuosisadan rakkaustarina Keväällä 2016 ilmestyneessä Suomen kauneimmat kirkot -kirjassa on kuva Kaustisen kirkosta.  Kirkonrakentajien muistomerkin suunnalta otetussa kuvassa uudet paanukatot hohtavat kauniisti. Noin 35 000 talkootyönä veistettyä ja tervattua paanua kertovat siitä, etteivät Kaustisen kuntavaakunassa kuvatut viulu ja naularistit ole menneisyyttä.  Monipuolisen kansanmusiikkiperinteen tavoin myös kirkonrakentaminen on tätä päivää.  ”Kuorikoskien helmen”, kirkonrakentajasuvun kotikirkon ja tapulin viimeisin kattoremontti …

Kotikyläni

(Kirjoittanut Liisa Myllymäki 1941-2017) Kerronpa teille kylästä tästä, joka sijaitsee Kaustisen pitäjässä. Köyhäjoki on kylämme nimelthän ja sielä me sovusa asuthan. Nyt Köyhäjoki on nimensä vertainen, se juoksulthan kovin vähänen. Ei sen rannoilla enää ongita eikä lohet hypi pienisä koskisa. On joskus aikojen alusa vielä vettäki virrannu uomasa. Ko ihimiset kylän asutti, niin joki ja messä heirät elätti. Nyt rannoille …