Kaustisen kotiseutuyhdistyksellä on käynnissä kaksi hanketta, joiden tavoitteena on uudistaa kotiseutumuseota. Investointihankkeessa kunnostetaan museon tiloja, rakenteita ja varustelua sekä sisä- että ulkotiloissa.
-
-
Veera Anneli Paavola asui koko elämänsä Kaustisella Järvelän kylän Oosilla. Veera syntyi 21.1.1931 kuusilapsisen perheen kolmantena lapsena. Vanhemmat Suleima ja Toivo sekä Veeran kaksi siskoa asuivat tuolloin Suleiman kotitalossa, Oosin tilalla, yhdessä Suleiman siskon perheen, Selma ja Artturi Peltokankaan sekä heidän poikansa Uolevin kanssa. Oma koti valmistui naapuriin Veeran ensimmäisen elinvuoden aikana. Veeran koulunkäynti jäi kansa-, jatko- ja rippikouluun, mutta töitä kotitilalla riitti. Veera oli tyytyväinen, kun Toivo-isä ei muistanut oppikouluun pyrkimisaikaa ja Veera välttyi näin jatko-opiskelulta. Käsillä tekeminen oli lähempänä Veeran sydäntä, olipa kyse ulko- tai sisätöistä ja erilaiset kädentaidot kehittyivät pienestä asti. Veeran ammatiksi muodostui karjataloustöiden lisäksi kutominen…
-
Meillä olisi varsin niukasti tietoa siitä, miten ihmiset elivät sata vuotta sitten, elleivät kiertävät kyläkuvaajat olisi tallentaneet näitä asioita ensimmäisillä alkeellisilla kameroillaan: miltä he näyttivät ja mitä he tekivät. Mistä he saivat kipinän harrastukselleen, josta joillekin muodostui pitkäaikainen työ. Millaiset olivat heidän asuinsijansa. Miltä kotikylämme näytti sata vuotta sitten? Tätä arvoitusta ryhdyttiin myös Kaustisella selvittämään. Syntyi Kyläkuvaajat kotiseutumme tallentajina -niminen teos, jossa kerrotaan usean kyläkuvaajan tarina. Heistä Samppa Luoma, Heimo Klemi ja sekä Elin ja Emil Jylhä kuvasivat Kaustisella, samoin kälviäläiset Otto ja Riku Junnola kuvasivat usein paikkakunnalla. Löydettiin tuhansia kuvia, lasinegatiiveja, joista lukuisia skannattiin ja saatettiin kirjan lehdille. Kirjan…
-
Pyrimme tallettamaan tietoa ja historiaa 1800- ja 1900-lukujen siirtolaisuusaalloista Kaustiselta kohti muuta maailmaa, aina Pohjois-Amerikkaa ja Australiaa myöten. Tarinat eivät kerro vain täältä lähteneistä, vaan myös Kaustiselle palanneista, ja siitä mitä paluumuuttajat toivat tullessaan kotipitäjäänsä, kyliinsä ja kotitaloihinsa mikäli suunta kävi takaisin siirtolaisuusvuosien jälkeen.
-
Kaustisen kunnan viettäessä 150-vuotista juhlavuotta perustettiin sähköinen ARVIITI-tietokanta. Tietokannan nimellä kunnioitamme kaustislaisen murresanojen ja perinteen kerääjän ja tallentajan Arvid Virkkalan (1897-1988) merkittävää ja arvokasta kotiseututyötä.