Hyppyrimäkien historiaa Kaustisella

Helsingin Sporttiklubi järjesti ensimmäiset mäenlaskukilpailut Katajanokan kallioilla 9.3.1886. Pisin hyppy kantoi 5,8 metriä, ja voittajana oli norjalainen insinööri Christian Nielsen. Mäenlasku oli saanut alkunsa Norjan Telemarkissa jo paljon aiemmin, ja siellä oli järjestetty kilpailuja vuodesta 1879. Suomen ensimmäiset piirustusten mukaan rakennetut hyppyrimäet valmistuivat Helsingin Alppilaan ja Kajaaniin. Rakennettu hyppyrimäki ei sen sijaan ollut vielä pystyssä Kaustisen Finninkalliolla, jonne Kokkola-lehdessä kutsuttiin …

Kaustisen paanutalkoot 2012-2014

Kaustisen paanutalkoot 2012-2014 – vuosisadan rakkaustarina Keväällä 2016 ilmestyneessä Suomen kauneimmat kirkot -kirjassa on kuva Kaustisen kirkosta.  Kirkonrakentajien muistomerkin suunnalta otetussa kuvassa uudet paanukatot hohtavat kauniisti. Noin 35 000 talkootyönä veistettyä ja tervattua paanua kertovat siitä, etteivät Kaustisen kuntavaakunassa kuvatut viulu ja naularistit ole menneisyyttä.  Monipuolisen kansanmusiikkiperinteen tavoin myös kirkonrakentaminen on tätä päivää.  ”Kuorikoskien helmen”, kirkonrakentajasuvun kotikirkon ja tapulin viimeisin kattoremontti …

View Post

Kinon elokuvat toivat viihdettä Kaustisen elämään

Elokuva oli tullut Suomessakin viihteen alan merkittäväksi tekijäksi jo sota-aikana 1940-luvulla. Kaustisen ensimmäinen elokuvateatteri oli Pajalassa niin kutsutun terveystalon paikalla. Ahkera yrittäjä ja monitoimimies Oskari Tuominiemi päätti hyvien kokemusten ansiosta rakentaa uuden teatterin Pajalantielle Finnintuvan naapuriin. Elettiin aivan 1950-luvun alkua. Oskari Tuominiemi (1897-1971) oli seppä, joka pisti kaustislaisten fältit ja äkeet kuntoon. Tämän tehtävän vuoksi hän oli saanut vapautuksen asepalveluksesta. …

Kirkko, Kaustinen

Kaustislaiset joutuivat tekemään kirkkomatkansa 1400-luvulla Pietarsaareen. Kaarlelaan rakennettiin kirkko 1489-94, mutta kirkkomatka oli edelleen yli 50 kilometriä.  Veteliin (Yliveteliin) rakennettiin kirkko 1639, ja samoin aikoihin alettiin kirkon rakennus myös Kaustiselle. Hanke kuitenkin raukesi asiaankuuluvan luvan puuttumiseen. Kaustislaiset ehtivät kuitenkin rakentaa muutamia hirsikertoja. Erään säilyneen runon mukaan ”kirkko siirrettiin Veteliin”. Siitä ajasta lähtien jäljelle jäi nimi Kappelinkangas. Vuonna 1738 Vetelin kappalaisen …

Kotiseutumuseo, Kaustinen

Kaustisen kotiseutumuseo toimii vanhassa lainamakasiinissa hautausmaan vierellä. Kotiseutumuseon kahteen kerrokseen on talletettu monipuolisesti kaustislaista paikallishistoriaa. Esillä on muun muassa kansanomaisia tekstiilejä, talonpoikais- ja kotitalousesineistöä sekä vanha puhelinkeskus. Lisäksi tontilla sijaitsee suutarin mökki, jossa on esillä muun muassa suutarin työvälineitä. Rakennuksen ja kokoelman omistaa Kaustisen kotiseutuyhdistys, joka vastaa museon ylläpidosta ja toiminnasta. Museo perustettiin vuonna 1958 ja vihittiin käyttöön vuonna 1984. …