Esteri Jokelan äiti muutti yksin kolmen lapsensa kanssa Amerikasta kotiin Kaustiselle, Virkkalan kylään. Hän hoiti pientä tilaansa yhdessä vanhimman poikansa Matin ja tyttärensä Hildan kanssa. Esteri-tytär oli yli kymmenen vuotta nuorempi sisaruksiaan. Äiti ei ehtinyt töiltään kovin paljon huolehtimaan nuorimmaisestaan. Vanhemmat sisarukset olivat kovin kiintyneet häneen ja yrittivät parhaan kykynsä mukaan hoivata häntä. Perheen äiti oli hyvä ruoan laittaja, joten ruokaa oli aina riittävästi. Sisarusten kertoman mukaan Esteri-tytöstä kasvoi vaativa nuori nainen.
-
-
Isovanhempieni talo sijaitsi, sijaitsee Perhonjoen varressa, Kaustisella. Se on tyypillinen keskipohjalainen pientila. Osa pelloista sijoittuu jokivarteen ja ovat parhaita seudulla, ei hallanarkoja, osa on kytömaata, joka oli laidunmaana. Lisäksi jatkuvasti kuivattiin soita viljelysmaaksi. Poikkeuksellista tilalle oli, että siihen kuului laajat ja hyvät metsäalueet. En tarkoin tiedä olivatko metsät kuuluneet alun perin tilaan vai oliko ne ostettu myöhemmin Amerikan tienesteillä.
-
Millainen mielikuva sinulla on kotiseutumuseosta? Paikka, jossa on paljon rukkeja, hevosenlänkiä, kiuluja ja kirnuja? Paikka, mistä löydät höyliä, silitysrautoja, purnukoita ja rukinlapoja. Rakennus, johon pääsit joskus koululuokan kanssa käymään, mutta et ole sen jälkeen ovea sinne avannut? Niinpä niin. Kaustisen Kotiseutuyhdistys tiedosti tilanteen ja oman museonsa sinänsä kunnioitettavan historian. Yhdistys oli perustettu 1950 suuren kotiseutuhengen vallitessa. Ensimmäisenä ajatuksena oli saada patsas kotipitäjässä syntyneelle Kreeta Haapasalolle. Tässä työssä edettiin vuoteen 1954, ja Kreetan patsas kohosi Kappelinmäelle, edustavalla paikalleen. Sitten seurasi museoajatus. Professori Erkki Ala-Könnin innostamana ryhdyttiin kiertämään kyliä ja taloja. Kerättiin satoja vanhoja esineitä, tarinota ja vanhoja valokuvia. Syntyi muun muassa…
-
Kaustisen kotiseutuyhdistyksellä on käynnissä kaksi hanketta, joiden tavoitteena on uudistaa kotiseutumuseota. Investointihankkeessa kunnostetaan museon tiloja, rakenteita ja varustelua sekä sisä- että ulkotiloissa.
-
Veera Anneli Paavola asui koko elämänsä Kaustisella Järvelän kylän Oosilla. Veera syntyi 21.1.1931 kuusilapsisen perheen kolmantena lapsena. Vanhemmat Suleima ja Toivo sekä Veeran kaksi siskoa asuivat tuolloin Suleiman kotitalossa, Oosin tilalla, yhdessä Suleiman siskon perheen, Selma ja Artturi Peltokankaan sekä heidän poikansa Uolevin kanssa. Oma koti valmistui naapuriin Veeran ensimmäisen elinvuoden aikana. Veeran koulunkäynti jäi kansa-, jatko- ja rippikouluun, mutta töitä kotitilalla riitti. Veera oli tyytyväinen, kun Toivo-isä ei muistanut oppikouluun pyrkimisaikaa ja Veera välttyi näin jatko-opiskelulta. Käsillä tekeminen oli lähempänä Veeran sydäntä, olipa kyse ulko- tai sisätöistä ja erilaiset kädentaidot kehittyivät pienestä asti. Veeran ammatiksi muodostui karjataloustöiden lisäksi kutominen…