• Henkilöt

    Eemil ja Elin Jylhä: Pariskunta kuvasi ahkerasti

    Vetelin Tunkkarin kylän keskeisellä mäellä asui valokuvaajapari Eemil ja Elin Jylhä. Eemil Jylhän isoisä Heikki Jylhä tuli Kaustiselta, nai Pakkalan Iisakintuvalta Priitta Leenan ja muutti 1849 Veteliin. Heidät on mainittu itsellisinä Vetelin Pollarilla. Heidän poikansa Juho eli Jussi Jylhä oli syntynyt 29.6.1856 Kaustisella. Hänet vihittiiin renkinä Vetelin pappilassa 28.9.1878 piika Liisa Antintytär Kankaanpään kanssa (1848-1911) Perhosta. Tämän Jussin muistavat vanhat kyläläiset Liisan Jussina Tunkkarilta. Hän oli saanut raivaajapalkinnon ja oli valokuvaaja Eemilin isä. Eemil syntyi 29.7.1888 ja hän oli neljästä lapsesta se joka jäi kotiin. Eemil hankki itselleen valokuvaajan ammatin. Hän opiskeli mahdollisesti kirjeopiston kautta itse oppien. Eemil Jylhä vihittiin…

  • Henkilöt

    Samppa Luoma: Opettaja muutti Petsamoon

    Kaustisella 3.5.1877 syntynyt opettaja Samppa Luoma oli kulttuurivaikuttaja ja monipuolinen, kotiseutunsa kirjallinen kuvaaja mutta myös valokuvaaja. Hänen ottamansa muutama kuva kaksoishäistä Kaustisella 1906 ovat jääneet historiaan. Sampan elämäntyön keskeisimmät vaiheet osuivat Petsamoon, jonne hän muutti 1921 ja jossa hänen vaiherikas elämänsä päättyi jouluaattona 1940. Luoma on haudattu Kaustiselle. Samppa Luoma toimi opettajana Nurmijärvellä 1902-13, mutta hän vaikutti samaan aikaan kotikunnassaan. Hän oli tallentanut kaustislaisia tarinoita ja kansanperinnettä tarkasti havainnoiden. Hän pisti muistiin myös kansansävelmiä ja opetti sittemmin Kaustisella Salonkylän nuorisoseuran kuoron johtajana salonkitansseja. Luoma oli arvostettu opettaja, joka julkaisi mm. opintokirjan, jota ihasteltiin laajasti. Kirjan avulla oppilas saattoi todistaa saamansa…

  • Henkilöt

    Heimo Klemi: Unohtumattomia otoksia Nikulan mummoista

    Kaustisen Nikulan kylällä syntyi opettaja Toivo Klemin perheeseen Heimo-niminen poika 1910. Isä oli tullut paikkakunnalle Lemiltä. Valokuvauskärpänen puraisi Heimoa jo varhain, ja kun perhe asui Kaustisella, Heimo kuvasi ahkerasti kyläläisiä heidän arkisissa askareissaan. Näissä kuvissa saatettiin löytää herttaisia kuvia esimerkiksi maidon kirnuamisesta ja veden vinttaamisesta kaivosta. Erityisesti kuva piippua polttavista Nikulan ”tummuista” jäi elämään, ja Kaustisen Kotiseutuyhdistys teettikin muutamista Klemin otoksista postikortteja myyntiin. Klemi sai varmaankin kylällä asuvana ihmisten luottamuksen, mikä näkyy luontevina asetelmina hänen kuvissaan. Kun perhe muutti 30-luvulla Paraisille, Klemi jatkoi valokuvausharrastustaan. Hän lähetti ahkerasti kuviaan moniin lehtiin ja osallistui niiden järjestämiin kuvauskilpailuihin. Klemin tyyli oli näissä luonnonläheinen.…

  • Arviiti-info

    Kyläkuvaajat kotiseutumme tallentajina

    Meillä olisi varsin niukasti tietoa siitä, miten ihmiset elivät sata vuotta sitten, elleivät kiertävät kyläkuvaajat olisi tallentaneet näitä asioita ensimmäisillä alkeellisilla kameroillaan: miltä he näyttivät ja mitä he tekivät. Mistä he saivat kipinän harrastukselleen, josta joillekin muodostui pitkäaikainen työ. Millaiset olivat heidän asuinsijansa. Miltä kotikylämme näytti sata vuotta sitten? Tätä arvoitusta ryhdyttiin myös Kaustisella selvittämään. Syntyi Kyläkuvaajat kotiseutumme tallentajina -niminen teos, jossa kerrotaan usean kyläkuvaajan tarina. Heistä Samppa Luoma, Heimo Klemi ja sekä Elin ja Emil Jylhä kuvasivat Kaustisella, samoin kälviäläiset Otto ja Riku Junnola kuvasivat usein paikkakunnalla. Löydettiin tuhansia kuvia, lasinegatiiveja, joista lukuisia skannattiin ja saatettiin kirjan lehdille. Kirjan…

  • Arviiti-info

    Kaustisen siirtolaisuus

    Pyrimme tallettamaan tietoa ja historiaa 1800- ja 1900-lukujen siirtolaisuusaalloista Kaustiselta kohti muuta maailmaa, aina Pohjois-Amerikkaa ja Australiaa myöten. Tarinat eivät kerro vain täältä lähteneistä, vaan myös Kaustiselle palanneista, ja siitä mitä paluumuuttajat toivat tullessaan kotipitäjäänsä, kyliinsä ja kotitaloihinsa mikäli suunta kävi takaisin siirtolaisuusvuosien jälkeen.