Björck, Abraham

Opettaja Abraham Björck syntyi verosepän poikana Kaustisella 12.1.1849. Hän opetteli jo nuorena poikana urkujen soittoa ja toimi Kaustisen kirkossa virkaatekevänä urkurina, kunnes lähti Jyväkylään seminaariin opiskelemaan kansakoulunopettajaksi 17-vuotiaana itse Suomen koululaitoksen isän Uno Cygnaeuksen johdolla. Valmistuttuaan Björck sai ensimmäisen opettajan paikkansa Perniön kunnan kirkonkylän koulusta läheltä Saloa 1872. Siellä hän toimi myös virkaatekevänä urkurina Särkisalon eli Finnbyn kirkossa. Björck muutti …

Kaustisen Pohjan-Veikkojen perustavan kokouksen pöytäkirja 1.2.1914

Kaustisen urheiluseurakokouksen Pöytäkirja tehty 1 päivä helmik 1914 1 p Kokoukseen ensinnäkin valittiin väliaikainen puheen johtaja. Rikati Huntus ehdotti Otto Känsälää joka hyväksyttiin. 2p Valittiin johtokunta, johon kuuluu henkilöt Otto Känsälä, Oiva Känsälä, Yrjö Puumala, Nestori Kainu, Emma Wirkkala, Elina Warila ja Lempi Järvilä. 3p Johtokuntaan valittiin varsinainen puheenjohtaja Otto Känsälä, Kirjuriksi Lempi Järvilä, Rahaston hoitajaksi Nestori Kainu. 4p Päätettiin …

Armas Järvelä oli perhoskeräilijä

Armas Järvelä Kaarlo Armas Ensio Järvelä (1918–2002) oli syntyisin ”Kivikankhalta”, Kaustisen Varilan kylästä. Hän oli vanhin perheen kolmesta lapsesta. Eino Järvelä (s.1920), joka oli poikien luokkatoveri, muistaa Armaan ja tämän veljen Aaron koulupoikina kerran tehneen nk. Jussin tuvan päätyyn suuren, puoli seinää peittäneen jouluaiheisen maalauksen. Heidän opettajansa Inkeri Koskimies oli vaikuttunut työstä ja kehotti poikia hakeutumaan alalle, jossa taiteilijan lahjoille …

Kaustisen seurakunta 150 vuotta juhlaesitelmä.

Esitelmä Kaustisen seurakunnan 150-vuotisjuhlassa Kaustisen kirkossa 30.10.2016. Tekijä: fil. tri, rovasti Raimo Aspfors  KAUSTINEN –  KAPPELISTA ITSENÄISEKSI SEURAKUNNAKSI Ennen seurakunnan itsenäistymistä vuonna 1866 Kaustinen oli toiminut kappeliseurakuntana lähes 100 vuotta. Kirkollisen toiminnan kannalta täällä Kaustisella merkittävä ajankohta oli syyskuun 12 päivä vuonna 1776, kun valtakuntamme silloinen päämies Kustaa III allekirjoitti kuninkaallisella sinetillä varustetun armollisen päätöksen, jossa kaustislaisten anomukseen kirkon rakentamisesta …