Kaustisen Varilasta, Mosalasta kotoisin oleva Jorma Timmerbacka aloitti perheyritys J. Timmerbackan toiminnan jo yli 60 vuotta sitten. Amerikassa ja Australiassa siirtolaisena olleen kuljetusyrittäjä Artturi Timmerbackan poika aloitti työelämässä nuorena, sillä 1950-luvun Suomessa töitä oli tehtävä kaksin käsin. Oltuaan Puroisissa vaatetehtaalla prässärinä ja myöhemmin metsätöissä kaatamassa pystyyn kuivanutta puuta, Jorma siirtyi lapiohommiin. Kaustiselta vedettiin uutta tietä Kokkolaan vuodesta 1958 alkaen, sillä kylästä kylään mutkittelevaa reittiä oli varaa suoristaa metsien ja peltojen kautta. Ensimmäiset työmaat armeijasta päässeelle Jormalle olivat Viiperinharjulla, lastaamassa autoa käsipelillä. Jorman ollessa Kannuksen tien työmaalla, parakkimajoituksessa, tuli tieto että isä Artturi Timmerbackalta jäänyt ja äidillä hallussa ollut liikennelupa tuli…
-
-
Kaustisen raviradan alkusykäys voidaan ajoittaa Kaustisen oriyhdistyksen perustamiseen vuonna 1909. Seudulla oli kasvatettu ja arvostettu hyviä hevosia jo vuosikaudet sitä ennen ja koko 1800-luku ajettu kilpaa, erityisesti Perhonjokilaakson kyläkilpa-ajojen alettua 1890-luvulla. 1900-luvun puolelle tultaessa oli rataa ryhdytty jo raivaamaankin, mutta oriyhdistyksen perustamisella oli alueelle iso merkitys. 63 hevosmiehen 23. helmikuuta 1909 perustaman oriyhdistyksen johtokunnassa olivat alun alkaen J.V. Kola, Herman Varila, Antti Uusitalo, Matti Kettu, Antti Huntus, Matti Järvilä ja Juhani Kola. Herman Varila toimi aluksi sekä puheenjohtajana että sihteerinä, ja vuodesta 1910 Juhani Kola otti nämä tehtävät hoitaakseen. Juhanin nuorempi veli, Amerikassa 14 vuotta siirtolaisena nuoruudessaan ollut ja vuonna…
-
Kaustisen Osuusmeijeri on 120-vuotias. Sen perustamiskokous pidettiin päivämäärällä 6.8.1905, ja kokouksen seurauksena 13 seudun karjanomistajaa liittyi osuusmeijerin jäseniksi. Perustamiskokous kuulutettiin lainmukaisesti kirkossa, ja kuulutus oli seuraavanlainen: Kuulutus. Sunnuntaina elokuun 6. päivänä kello 7 illalla pidetään kauppias Juho Penttilän talossa kokous, jossa keskustellaan separaattorin hankkimisesta Kaustisen kirkonkylään ja myös yhtiön perustamisesta sanottua tarkoitusta varten. Kaustinen 17 p. Heinäk. 1905 K.F. StrömmerJuho PenttiläJuho KentalaLeander KentalaLeander WarilaOskar Penttilä Kirkkoherra K.F. Strömmer kirjasi pöytäkirjaan, että yhtiöön sitoutuivat kauppamies Juho Penttilä 10 lehmällä, talokkaat Juho Kentala 8 lehmällä, Leanteri Kentala 13 lehmällä ja Matti Kentala 6 lehmällä sekä kirkkoherra Kuno Strömmer 10 lehmällä ja talokkaat…
-
Sulo Peltoniemi syntyi Kaustisella Tastulan kylässä yhdeksänlapsisen perheen viidentenä. Artikkeli on osa Arviitin juttusarjaa, jossa esittelemme kaustislaisten yritysten ja yrittäjien tarinoita. Sulo (1909-1982) siirtyi maa- ja metsätaloudesta jo varsin nuorena kaupan alalle Perhoon. Oman kertomansa mukaan hän oli isänsä kanssa metsätöissä kovalla pakkasella. Tuli tauon aika ja poika kaivoi repustaan maitopullon. Se oli umpijäässä. Mitta tuli täyteen ja hän paiskasi pullon männyn kylkeen ja totesi: Nyt riitti! Siltä istumalta hän jätti Tastulan ja käveli Perhoon, jossa aloitti harjoittelijana Perhon Osuuskaupassa. Seuraavaksi oli vuorossa osuuskauppakoulu ja sen käytyään hän aloitti monipuolisen liikemiesuransa. Hän eteni nopeasti johtotehtäviin toimien Keiteleellä, Haapavedellä, Härmässä, Ilmajoella. …
-
1940-luvulla perustettu Kaustisen Kauppakeskus tunnetaan nykyisin Kaustisen K-Rautana, valtatien 63 varressa. Ennen nykyistä olomuotoaan se on käynyt läpi useita muutoksia, pysyen silti tuttuna kauppapaikkana sekä kaustislaisille että muille läheltä ja kauempaakin. Artikkeli on osa Arviitin juttusarjaa, jossa esittelemme kaustislaisten yritysten tarinoita. Modernia Kauppakeskus-nimeä kantanut yritys perustettiin jo vuonna 1946. Osakeyhtiön perustava kokous pidettiin toinen päivä marraskuuta, ja kiinteistö ostettiin tuolloiselta Vape Oy:ltä, jossa Esko Jylhä oli ollut aikaisemmin töissä. Alkuaikoina Kauppakeskuksen kanssa samaan aikaan, pienen matkan päässä Kokkolantiellä toimi myös Jylhä & Kentalan neulomo, jossa valmistettiin muun muassa työvaatteita ja flanellisia alusvaatteita, ja Esko Jylhä korjasi tuohon aikaan myös seudun…