Leevi Nikula (11.4.1933-2.3.2023) oli tietenkin ensimmäiseksi minulle vanhin veli, koska on ollut elämässäni aina – vähän myös isän korvike joissain asioissa, oma isämme kuoli ollessani vain 13-vuotias. Mutta oli Leevi runsaasti muutakin kuin 21 vuotta vanhempi veli, aikamoinen keskustelu- ja asioiden ja teorioiden pallottelu- ja väittelykumppani kaiken mahdollisen aiheen ja asian äärellä. Ikuinen Pelle Peloton, keksijä ja suunnittelija, kaikesta kiinnostunut loputon ideapankki, jolta eivät teoriat eivätkä hypoteesit loppuneet. Lapin kullankaivajien lämmin ystävä ja pitkäaikainen kävijä ja jäsen. Niistä porukoista meillä on vain harmaa aavistus. Pitkäaikainen portsari niin Motelli Marjaanassa, ravintola Pelimannissa kuin Kokkolan Seurahuoneella. Mies, jonka sanonnat elävät edelleen, joka…
-
-
Niihin aikoihin kun Sputnik-avaruusalus ammuttiin avaruuteen, konstaapeli Erkki Mansikka-aho jännitti, valitaanko hänet Kaustiselle poliisiksi. Kyllä valittiin, ja Evijärvellä 1927 syntynyt konstaapeli muutti Pirkko-vaimonsa ja lastensa kanssa Kaustiselle Jyväskylästä. Kirjoitettiin siis vuosi 1957. Alkoi pitkä ja värikäs työura, joka päättyi vuonna 1980. Tätä uraa Kaustisella ja koko jokilaaksossa muistellaan lämpimin tuntein. Mansikka-aho oli niitä poliiseja, johon voitiin aina turvautua vaikeissa paikoissa. Nyt 95-vuotiaana Erkki viettää eläkeläisen elämää synnyintanhuvillaan Evijärvellä pari vuotta vanhemman Pirkkonsa kanssa. Yhteistä liittoa on kestänyt 71 vuotta. Poliisin uran Mansikka-aho oli aloittanut jo 1948 Jyväskylässä. Hän oli ensin järjestyspoliisina ja sitten rikospoliisissa. Kaustinen oli toki tuttu paikka, jonka…
-
Venäjän keisarin Nikolai II:n ja Suomen marsalkka Mannerheimin kohtalonyhteys lienee historian tuntijoille jotensakin tuttu. Miten keisarin kruunajaiset toukokuussa 1896 sitten koskettivat keskipohjalaista henkilöhistoriaa? Asiaan voi perehtyä lukemalla Seppo MT Vainion kirjan”Herman: tarkk´ampuja ja keisarin vartija”. Vainio on toholampilaissyntyisen Herman Kerttulan jälkeläisiä, tämän tyttären lapsenlapsi. Hän on perehtynyt seikkaperäisesti Herman Kerttulan muistiinpanoihin ajalta, jolloin tämä palveli Suomen kaartissa ja komennettiin yli kuukaudeksi Venäjälle keisarin kruunajaisten ajaksi paraatiosastoon. Herman Kerttula syntyi viidentenä lapsena Juho ja Sofia Kerttulan perheeseen Toholammilla 18. 7.1876. Enemmän kuin palveluksestaan Suomen kaartissa ja sen tarkk´ampujapataljoonassa Kerttula tuli tunnetuksi monista myöhemmistä toimistaan niin Kaustisella kuin kotikunnassaan Toholammilla. Vainion kirja…
-
Elokuva oli tullut Suomessakin viihteen alan merkittäväksi tekijäksi jo sota-aikana 1940-luvulla. Kaustisen ensimmäinen elokuvateatteri oli Pajalassa niin kutsutun terveystalon paikalla. Ahkera yrittäjä ja monitoimimies Oskari Tuominiemi päätti hyvien kokemusten ansiosta rakentaa uuden teatterin Pajalantielle Finnintuvan naapuriin. Elettiin aivan 1950-luvun alkua. Oskari Tuominiemi (1897-1971) oli seppä, joka pisti kaustislaisten fältit ja äkeet kuntoon. Tämän tehtävän vuoksi hän oli saanut vapautuksen asepalveluksesta. Ennen sotia Oskari oli koonnut erilaisista ajoneuvoista omatekoisen traktorin, ja tekipä niitä myyntiinkin. Pajalaan kohosi ullavalaisten kirvesmiesten Urho ja Tyko Honkalan avulla teatteri, joka oli ”pystyyn timprattu” rakennus, ja sen nousevaan katsomaan mahtui puolitoista sataa katsojaa. Suomi-Filmit vetivät katsojia muualtakin…
-
Hintrikin kauppaTastulan ensimmäistä kauppaa pitivät Tastulan Hintrekki (Tastulan Tuomaan vaarin veli) ja Peltoniemen Jussi (Juho Juhonpoika Peltoniemi). Kauppa oli Hintrekin talossa Tuomas Tastulan nykyisen talon paikalla. Se toimi 1900-luvun alkupuolella talon porstuakamarissa. Saman talon tuvassa oli Joulun alla riisipuuro kypsymässä, kun naisasiakas tuli kauppaan. Hänelle oli puuronhyvä haju ottanut nenään ja hän oli tokaissut harmistuneena: ”konstikos se on kriiskryynipuurua keittää, ko on kryynit issellä.” Kuvassa kauppiaspariskunta Hintrekki (1867-1937) ja Maria Tastula(1859-1936) Armas Luomala, joka kaatui sodassa, oli Hintrekin luottomies ja toimitteli asioita Kokkolassa käydessään. Kokkolan Pohjanmaan tukkuliikkeessä oli töissä vielä 1950-luvulla jo eläkeikäinen kirjanpitäjä Eskon Liisa. Hän näytti Heimo Peltoniemelle vielä…