Muistelmissaan kaustislainen Konsta Känsäkoski kertoo tarinan sisaruksista, Kallesta ja Maijasta. ”Great Fallsissa, Montanassa, asuin sukulaiseni Mrs Mary Williamsonin ja hänen tyttärensä (luona). Kerron tapauksen kun vanhan maan poikana menin heitä tapaamaan. Olin paljon kuullut Marysta. Maija, hän oli orpo tyttö ja hänen veljensä Kalle jäivät orvoiksi kun heidän vanhempansa olivat kuolleet. Minun isoisäni otti heidät kasvattaakseen kuin he olivat heidän siskonsa lapsia, nämä lapset jo hyvin nuorina tulivat Amerikkaan. Nyt sisko Maija oli leski ja hän asui tyttärensä kanssa. Olin juuri tullut farmiseudulta missä olin koko ajan ollut työssä, vaan ennen tapaamistani ostin uudet vaatteet, vaan kun en niitä heti…
-
-
Tässä juttusarjassa seuraamme siirtolaiseksi lähteneen kaustislaisen Konsta Känsäkosken elämää Amerikassa. Kaivostöiden jälkeen Konstaa alkoi kiinnostaa opintie entistä enemmän. Hän oli kiinnittänyt huomiota omaan terveydentilaansa vuosien ajan, mikä ohjasi Konstaa perehtymään sekä hengen että ruumiin asioihin. Nuoremmalla iällä koetut silmä- ja korvatulehdukset jatkuivat Amerikassa poskiontelontulehduksena eli sinuiittina, mihin Konsta sai alkuun leikkaushoitoa. Montanan Great Fallsissa Konsta pääsi paikallisen kiropraktikon pakeille, minkä hän kertoi auttaneen niin etteivät ontelot enää vaivanneet. Tästä Konstan ajatus opiskella itsekin samaa alaa sai alkunsa, ja vietettyään aikaa Portlandissa, Oregonissa hän vieraili tohtorien Peter Kokon ja Onni Jurvan parantoloissa saamassa lisää hoitoa ja oppia. Ensimmäisen maailmansodan aikaan länsirannikon…
-
Amerikan siirtolaisten piti löytää työtä varsin nopeasti maahan päästyään, sillä matkakassa riitti vain tietyn ajan päähän. Edellisessä artikkelissa Konsta Känsäkoski kertoi matkastaan Amerikkaan. Nyt oli aika päästä palkkatöihin. Oltuaan kolme päivää Victorin kaupungissa, Coloradoon päässyt Konsta Känsäkoski etsi pian töitä kultakaivoksista vuokraemännän kehottamana. Aluksi se oli hankalaa, sillä moneen kaivokseen palkattiin vain Yhdysvaltain kansalaisia, ja Konstan majoittanut emäntä arvioi hänen olevan kaivostyöhön laihanlainen. Varmuuden vuoksi Konsta pisti paljon vaatetta päälle työnhaussa, jotta vaikuttaisi rotevammalta. Hänen matkaansa lähti Amerikassa kaksi vuotta ollut suomalainen, joka taisi kieltä paremmin. Konsta kirjoitti tarvittavat fraasit lapulle, ilmeisesti foneettisesti että lausuminen onnistui. Muistelmissaan Konsta pohtii englannin…
-
Kaustisen kirkkomaan vieressä likellä kotiseutumuseosta on pieni rakennus, Suutarin mökki. Se on toiminut 1940-luvulla jopa opetuskeittiönä. Kaustisen kansanopisto piti majaa aloittaessaan 1947 Nuorisoliiton omistamassa rukoushuoneessa aivan kirkon vieressä. ”Varsinaista opetuskeittiötoimintaa ei ensimmäisenä talvena ollut. Keittäjä valmisti aamiaisen ja keittiöryhmä johdollani päivällisen”, kertoi kirkkoherra Harri Pirilän kotitalousopettajaksi pyytämä Inka Järvelä. Järvelä kertoo, että tuli vaativaan työhön pienin eväin. Takana olivat opinnot Vetelin emäntäkoulussa ja Kauhajoen kotitalousopistossa. Järvelä teki myös kasvatusopin approbaturin Oriveden opistossa. ”Nuorena uskaltaa joskus liiankin paljon.” Opetuskeittiötoiminta alkoi toisena opistovuotena Pajalan mäellä, josta kolmanneksi vuodeksi siirryttiin suutarin mökkiin. ”Toimimme silloin jo aikaamme edellä, sillä myös pojat olivat joitakin päiviä…
-
Kaustisen kotiseutufilmi on nyt täällä. Eero Kentala kuvasi kaitafilmille 1950- ja -60-lukujen vaihteessa kaikki kylät ja miltei kaikki talot ja ihmiset. Siltä ainakin tuntuu, kun tämän tallenteen katsoo. Tämä kannattaa katsoa ja löytää sukulaiset ja ystävät. Filmin lopussa on kotiseutujuhla Kreetan puistossa ja vielä musiikkijuhla 1964 vanhan nuorisoseurantalon pihalla. Tästä katsomaan filmiä.