Aulis Tastulan (1934-2010) muistitietoa haastattelunauhalta Jyrkkä törmä Jylhäshen pikku tippa Timoshen hamhen heitto Hanhishen nytkähys Nyykoolhin siitä virsta Vintturille saman verran Saarukhan konkotin Kolalle kämmin Känsäkankhalle kiipesin Kivipäähän haroin Haarhan livuin Lierekshen menin Meriläishen ja löysin koko Halsuan. Antti Vintturi keijaa… …. Antti Vintturi keijaa tulee huomenna meille mitä sinne? vikahtheita takohan mitä vikahtheilla lamphaille heiniä mitä lamphailla lapsille vaatheita mitä lapsilla lastuja näppihän mitä lastuilla uunia lämmitethän mitä uunilla kukkoja paistethan mitä kukoilla herroille syömiks mitä herroilla käräjiä käymhän mitä käräjillä vääriä oikaisthan. Tuomaasta jouluun … Tuomaasta kuusi kyntteliin kynttelistä kolome Mattiin Matista neljä Maariaan Maariasta viis Valpuriin Valpurista…
-
-
Kaustisen Pelimannitalon tarina alkaa vuoden 1800 paikkeilla. Oli kevättulvien aika. Perhon erämetsistä Kokkolan kirkon rakennuspuiksi hakattuja hirsiä uitettiin Perhonjokea pitkin kohti merenrantaa ja Kokkolan kaupunkia. Tulvavesi jostain kumman syystä kuitenkin yllättäen kuivui, ja hirret juuttuivat rantaan Vetelissä Pulkkisen seutuvilla. Matti Matinpoika Pulkkinen, kansansuussa ”Rapakkoleuka”, teki puista edulliset kaupat ja rakensi niistä suurperheelleen kodin, Aapintuvan. Tuota keskipohjalaisten kirvesmiesten kehittämää sivukamarillista talomallia edustava talo oli kaksitupainen, 23 metriä pitkä ja 12 metriä leveä, komea hirsilinna. Pulkkisten talonpoikaisperheen asuntona se palveli aina 1940-luvulle saakka. Silloinen isäntä, Matti Pulkkinen hänkin, rakensi tuolloin perheelleen pienemmän, uudenaikaisen omakotitalon, ja Aapintupa jäi tyhjilleen. Vanha Aapintupa kiinnosti kulttuuri-…
-
Kaustisen paanutalkoot 2012-2014 – vuosisadan rakkaustarina Keväällä 2016 ilmestyneessä Suomen kauneimmat kirkot -kirjassa on kuva Kaustisen kirkosta. Kirkonrakentajien muistomerkin suunnalta otetussa kuvassa uudet paanukatot hohtavat kauniisti. Noin 35 000 talkootyönä veistettyä ja tervattua paanua kertovat siitä, etteivät Kaustisen kuntavaakunassa kuvatut viulu ja naularistit ole menneisyyttä. Monipuolisen kansanmusiikkiperinteen tavoin myös kirkonrakentaminen on tätä päivää. ”Kuorikoskien helmen”, kirkonrakentajasuvun kotikirkon ja tapulin viimeisin kattoremontti saatiin päätökseen syyskuussa 2014. Piispa Samuel Salmi siunasi kirkon uuden katon 12.10.2014 pidetyssä Paanumessussa. Kesällä 2015 kirkon katto tervattiin uudelleen. Syksyllä 2016 talkoolaisten seuraava projekti – tervan polttamisen valmistelu – oli hyvällä mallilla (ja tämän artikkelin ilmestyessä terva on jo…
-
Puumalan Lautamiehentalon vaiheita Käsissäni on Museoviraston Yrjö Laine-Juvan laatima asemapiirros Puumalan kylän talorivistöstä. Vuonna 1932 laaditusta piirroksesta lasken seitsemän taloa, joista varsinaisesti viisi on rakennettuina riviin 5-10 metrin etäisyyksillä. Kaksi muuta sijoittuvat alku- ja loppupäähän ja talojen julkisivut ovat suunnattuina yhteisen pihan suuntaan. Jokaisella talolla on ryhmä ulkorakennuksia nekin rivimäisesti sijoitettuna. Talojen ja ulkorakennusten välissä on parikymmenmetrinen piha-alue, eli kaustislaisittain kartano. Sitten on ulkorakennusten väleissä risteileviä teitä. Saunoja on viisi, eli aivan joka talossa ei ollut omaa saunaa. Vinttikaivoja näyttää olleen neljä ja ne sijoitettuina saunojen lähistölle. Talot tunnistettiin omistajiensa nimistä. Kirkonkylän puolelta ensimmäisenä oli Oskari Puumalan talo, jonka pitkä…
-
Kaustislaiset joutuivat tekemään kirkkomatkansa 1400-luvulla Pietarsaareen. Kaarlelaan rakennettiin kirkko 1489-94, mutta kirkkomatka oli edelleen yli 50 kilometriä. Veteliin (Yliveteliin) rakennettiin kirkko 1639, ja samoin aikoihin alettiin kirkon rakennus myös Kaustiselle. Hanke kuitenkin raukesi asiaankuuluvan luvan puuttumiseen. Kaustislaiset ehtivät kuitenkin rakentaa muutamia hirsikertoja. Erään säilyneen runon mukaan ”kirkko siirrettiin Veteliin”. Siitä ajasta lähtien jäljelle jäi nimi Kappelinkangas. Vuonna 1738 Vetelin kappalaisen Jakob Forseliuksen tutkiessa historiaa, vanhat perustukset olivat vielä näkyvissä Kappelinkankaalla. Kaustislaisten hankkeen esti Kokkolan silloinen kirkkoherra Erik Galle, joka määräsi kirkon pystytettäväksi Vetelin puolelle. Kun Ylivetelin, johon Kaustinenkin silloin kuului, väkiluku kasvoi, paineet saada Kaustiselle oma kirkko kävivät suuriksi. Kaustisella…