Kun puhutaan Kappelinmäellä sijaitsevasta Kaustisen kotiseutumuseosta, on ensin mentävä kauas Alaskaan asti. Sinne lähti Emma Virkkala Klumpilta. Köyhäjoella vuonna 1882 syntynyt, Klumpilla varttunut Emma Virkkala lähti siirtolaiseksi vuonna 1906. Hänen kaksi vanhempaa veljeään, Jalmari ja Oskari olivat jo lähteneet edeltä; Jalmari oli tuossa vaiheessa jo ollut vuosikausia Amerikassa ja selvinnyt ainakin yhdestä kaivosonnettomuudesta hengissä. 23 vuotta täytettyään Emmalla oli kasassa matkarahat ja pienen järjestelyn myötä myös maihinnousun yhteydessä esitettävät kymmenen dollaria. Ikuisuudelta tuntuneen matkan jälkeen Emma pääsi Yhdysvaltoihin, työskennellen ensin Montanassa Red Lodgessa ja Billingsissä ja myöhemmin Seattlessa hotelliapulaisena. Seattlessa hän tutustui suomalaiseen Hildaan, jonka kanssa he päättivät lähteä yhdessä…
-
-
Kaustisen kotiseutufilmi on nyt täällä. Eero Kentala kuvasi kaitafilmille 1950- ja -60-lukujen vaihteessa kaikki kylät ja miltei kaikki talot ja ihmiset. Siltä ainakin tuntuu, kun tämän tallenteen katsoo. Tämä kannattaa katsoa ja löytää sukulaiset ja ystävät. Filmin lopussa on kotiseutujuhla Kreetan puistossa ja vielä musiikkijuhla 1964 vanhan nuorisoseurantalon pihalla. Tästä katsomaan filmiä.
-
Vanhat valokuvat kotikunnan maisemista herättävät aina paljon kiinnostusta. Kun eteen sattuu tunnelmallinen maalaus vaikkapa vuosisadan takaa, katsoja heittäytyy helposti aikamatkalle lapsuuteensa tai vieläkin vanhempaan aikaan: siihen mielenmaisemaan, jota pystyy vain kuvittelemaan tai joka on siirtynyt muistoihin entisten sukupolvien tarinoissa. ”Lauvantai-ilta Kaustisen Tastulassa 29.6.18” on Museovirastomme sivuilla oleva kuva, joka pysäyttää. Missä tällainen maisema on ollut? Missä näin kaunis ja samalla herkkä taloryhmä on ollut? Mitä siitä on jäljellä? Kuvan tekijä on Toivo Salervo. Kuka hän oli ja mitä mahtoikaan Salervo Tastulassa sinä kesäkuisena lauantaina ollut muuta tekemässä paitsi maalaamassa tätä hienoa taulua. Toivo Salervo oli Kuopiossa vuonna 1888 syntynyt arkkitehti,…
-
Elokuva oli tullut Suomessakin viihteen alan merkittäväksi tekijäksi jo sota-aikana 1940-luvulla. Kaustisen ensimmäinen elokuvateatteri oli Pajalassa niin kutsutun terveystalon paikalla. Ahkera yrittäjä ja monitoimimies Oskari Tuominiemi päätti hyvien kokemusten ansiosta rakentaa uuden teatterin Pajalantielle Finnintuvan naapuriin. Elettiin aivan 1950-luvun alkua. Oskari Tuominiemi (1897-1971) oli seppä, joka pisti kaustislaisten fältit ja äkeet kuntoon. Tämän tehtävän vuoksi hän oli saanut vapautuksen asepalveluksesta. Ennen sotia Oskari oli koonnut erilaisista ajoneuvoista omatekoisen traktorin, ja tekipä niitä myyntiinkin. Pajalaan kohosi ullavalaisten kirvesmiesten Urho ja Tyko Honkalan avulla teatteri, joka oli ”pystyyn timprattu” rakennus, ja sen nousevaan katsomaan mahtui puolitoista sataa katsojaa. Suomi-Filmit vetivät katsojia muualtakin…
-
Hintrikin kauppaTastulan ensimmäistä kauppaa pitivät Tastulan Hintrekki (Tastulan Tuomaan vaarin veli) ja Peltoniemen Jussi (Juho Juhonpoika Peltoniemi). Kauppa oli Hintrekin talossa Tuomas Tastulan nykyisen talon paikalla. Se toimi 1900-luvun alkupuolella talon porstuakamarissa. Saman talon tuvassa oli Joulun alla riisipuuro kypsymässä, kun naisasiakas tuli kauppaan. Hänelle oli puuronhyvä haju ottanut nenään ja hän oli tokaissut harmistuneena: ”konstikos se on kriiskryynipuurua keittää, ko on kryynit issellä.” Kuvassa kauppiaspariskunta Hintrekki (1867-1937) ja Maria Tastula(1859-1936) Armas Luomala, joka kaatui sodassa, oli Hintrekin luottomies ja toimitteli asioita Kokkolassa käydessään. Kokkolan Pohjanmaan tukkuliikkeessä oli töissä vielä 1950-luvulla jo eläkeikäinen kirjanpitäjä Eskon Liisa. Hän näytti Heimo Peltoniemelle vielä…