Lauvantai-ilta Kaustisen Tastulassa 29.6.1918

Vanhat valokuvat kotikunnan maisemista herättävät aina paljon kiinnostusta. Kun eteen sattuu tunnelmallinen maalaus vaikkapa vuosisadan takaa, katsoja heittäytyy helposti aikamatkalle lapsuuteensa tai vieläkin vanhempaan aikaan: siihen mielenmaisemaan, jota pystyy vain kuvittelemaan tai joka on siirtynyt muistoihin entisten sukupolvien tarinoissa.

”Lauvantai-ilta Kaustisen Tastulassa 29.6.18” on Museovirastomme sivuilla oleva kuva, joka pysäyttää. Missä tällainen maisema on ollut? Missä näin kaunis ja samalla herkkä taloryhmä on ollut? Mitä siitä on jäljellä?

Kuvan tekijä on Toivo Salervo. Kuka hän oli ja mitä mahtoikaan Salervo Tastulassa sinä kesäkuisena lauantaina ollut muuta tekemässä paitsi maalaamassa tätä hienoa taulua.

Toivo Salervo oli Kuopiossa vuonna 1888 syntynyt arkkitehti, joka oli aloittanut tuona samaisena vuonna Kouluhallituksen arkkitehtina. Mahtoiko hän tuolloisilla matkoillaan ollut suunnittelemassa Kaustiselle jotakin koulurakennusta? Salervo oli valmistunut 1910 ja kuusi vuotta myöhemmin hänellä oli jo oma arkkitehtitoimisto Jyväskylässä. Kerrotaan, että Salervolla oli harjoittelijana nuori ylioppilas Alvar Aalto, jolle Salervo antoi isällisen neuvon: ”Ei sinusta ole arkkitehdiksi, mutta tähtää lehtimiesuralle!”

Toivo Salervo suunnitteli lukuisia suomalaisia kouluja urallaan, joka kesti aina vuoteen 1955. Hän kirjoitti oppikirjoja ja toimi piirustuksen, veiston ja kaunokirjoituksen tarkastajana. Hän kehitti kaunokirjoituksen, jota opetettiin kouluissamme 1930-luvulla.

Mutta mennäänpä tähän kuvaan Tastulasta. Eero Luomala (94) muisteli viime vuonna tätä pihapiiriä Kanerva Peltoniemelle. Eeron poika Jorma oli löytänyt kuvan Museoviraston sivulta.

Keltavihreä talo vasemmalla on niin kutsuttu Villen tupa. Siinä asui Ville Korpela, naimaton mies. Hän asui vain paria kamaria osan huoneista ollessa kylmillään. Talossa asui sota-aikana myös siirtolaisia Sallasta.

Punaista taloa sanottiin Jaakon tai Franssin tuvaksi. Ensin siinä asuivat Jaakko Korpela sekä hänen lapsensa Frans ja Ruusa sekä myöskin naapurin Ville. Seuraava sukupolvi oli siis Frans, jonka vaimo oli Lempi. Tämän perheen lapsia olivat Helmi, Helli, Helena ja Anneli.

Vuonna 1938 tehtiin Tastulassa jakotoimitus, jolloin maita jaettiin ja taloja siirrettiin. Molemmat talot siirrettiin ”Franssin paikalle”. Punaisesta talosta jätettiin sivukamarit pois. Taloon asettautuivat Helli ja Tuovi Hautakoski sekä heidän lapsensa Tellervo ja Sanna.

Nyt talo on tyhjänä ja keltavihreä talo on purettu kokonaan.

Salervon maalauksessa keskellä häämöttää luultavasti punamullalla maalattu ”Tastulan vanha tupa”. Kaustisen kuvateoksessa tästä tuvasta on Erkki Ala-Könnin ottama valokuva vuodelta 1956. Sen kuvatekstissä kerrotaan, että talo on Kaustisen ensimmäisen lukkarin Juho Tastulan kotitalo. Siinä asui sittemmin Kannuksen Nikuloista nimensä saanut Ales Nikula.

Sen jälkeen talossa asuivat Armas Nikula vaimonsa Idan kanssa sekä Armaan sisar Vieno Peltoniemi. Iidan jäätyä leskeksi hän meni naimisiin Vilho Kalaojan kanssa. Seuraavat asukkaat olivat Iidan ja Vilhon ottolapsen Simon ja Anja Nikulan perhe. Sen jälkeen talossa asuivat Kanerva ja Helge Peltoniemen perhe. Välillä talossa asui vuokralaisia, kunnes taloon asettui Vesa ja Anne Peltoniemen perhe.

Talo on peruskorjattu ja nykyisin siniharmaa. Oikeastaan entisestä jäljellä on vain hirsirunko. Katon hirrestä löytyy vuosiluku 1804.

Maalauksen aikoihin varsinaista kylätietä reunustivat kiviaidat, jotka keräsivät lumipyryssä tielle paljon lunta. Siksi vintturilaiset oikaisivat hevosella keltaisen ja punaisen talon välistä järven jäälle ja siitä takaisin kylätielle eli metsien läpi ”pränssyä suoraan”. Nykyisin reitillä kulkee hiihtolatu.

Salervon taulun pihapiirin oikeassa reunassa näkyy hirsinen vinttikaivo.

Toivo Salervo asettui eläkkeelle Nurmijärven Röykkään itse piirtämäänsä huvilaan. Hän omistautui taiteelle maalaamalla luonnonkukkia vesivärein. Hänellä oli aina aikaa keskustella lasten kanssa, ja hänen teeskentelemätön ja vilpitön käytöksensä teki hänestä koko kylän epävirallisen isosedän. Salervo oli paikallinen suosittu hahmo, juhlapuhuja ja kutsuvieras. Salervo kuoli 1977 Helsingissä.

Lähteet: Wikipedia, Eero Luomalan haastattelu 2021, kylällä asuneitten haastattelut.

Kanerva Peltoniemi

Pekka Kivelä