• Henkilöt - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Kunnan ja valtion toiminta

    Rantala, Johannes

    9.10.2020

    Maanviljelijä, kunnallisneuvos Johannes Rantala syntyi Ullavassa 13.10. 1912. Hän kuoli Kaustisella 8.7.1992. Johannes Rantalan vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Rantala ja Matilda os.Tastula. He asuivat tilaansa Ullavan Herlevissä vuoteen 1925, jolloin muuttivat Kaustisen Tastulasta ostetulle Matiladan kotitilalle. Johannes kävi kansakoulunsa Ullavassa paitsi viimeisen kouluvuoden Vintturin koulussa. Johannes Rantala oli ennen muuta maanviljelijä. Hän laajensi tilaansa ja viljeli sitä voimaperäisesti yhdessä Eekki-veljensä kanssa. Puolisonsa kanssa Toini os.Vintturin kanssa Johannes perusti suurperheen, jossa oli 13 lasta. Johannes Rantalalta riitti aikaa lukuisten taloudellisten, julkisten ja aattellisten yhteisön toimintaan. Ennen muuta niistä on mainittava hänen luottamusmiestoimintnsa Kaustisen kunnassa. Kunnanvaltiuustoon hänet valittiin 25-vuotiaana 1937. Puheenjohtajana hän…

  • Ensio Saarikettu
    Henkilöt - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Tapahtumahistoria

    Saarikettu, Ensio

    8.10.2020

    Maanviljelijä ja hevosmies Ensio Saarikettu (alkuaan Kettu) syntyi Kaustisella 19.11.1912. Hän kuoli 9.7.1991. Ension vanhemmat olivat Kasperi ja Aina Saarikettu os. Kaustinen. Elämäntyönsä Ensio Saarikettu teki maanviljelijänä. Läheisimpiä harrastuksia Ensiolla olivat aina hevoskasvatus ja raviurheilu. Luottamustehtäviä hänellä oli muillakin aloilla. Hän oli 17 vuotta Keski-Pohjanmaan osuuskaupan hallintoneuvostossa ja kuului Kaustisen osuusmeijerin hallitukseen ja säästöpankin isännistöön. Hevosjalostukseen ja raviurheiluun liittyi johtokunnan Keski-Pohjanmaan hevosjalostusyhdistyksen puheenjohtajuus 1957-70. Nuorena varusmiehenä Ensio Saarikerttu toimi kenraali J.W. Waldenin ratsunhoitajana Lappeenrannnassa. Varsinaiset saavutuksensa Saarikettu hankki raviurheilussa. Erakkolaisen Jyskyn ja suurjuoksija Askeleen jälkeen taloon hankittiin Kuortaneelta ori Parjaus, joka kilpaili yli 14 vuoden ajan ja saavutti yli 300…

  • Henkilöt - Järjestöjen asiakirjat - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Julkishallinnon asiakirjat

    Varila, Kusti

    6.10.2020

    Kaustislainen Kusti (Aukusti) Varila oli syntynyt 24.8.1928. Hän kuoli Kaustisella 19.7.1984. Kustin vanhemmat olivat talollinen Kustaa Varila ja Helka os. Varila. Kusti oli nuorin 12-lapsisesta perheestä. Hän ryhtyi viljelemään kotitilaansa jo 14-vuotiaana isänsä kuoleman jälkeen. Kusti Varila oli maanviljeljöiden ja -tuottajien edusmies, joka hoiti asioita monilla tahoilla.Hän viljeli omaa kotitilaansa ja kehitti sitä hankkimalla mm. 2000 mustaherukan tainta. Hän ajoi yhteisiä hankkeita ja oli perustamassa kuivaamoa Varilan, Huntuksen ja Kentalan taloille. Hän oli Karjatie-hankkeen idean isä, kun Perhonjokilaakson alueen karjankasvattajat pääsivät näin irtautumaan Karja-Pohjolasta ja myymään karjansa Itikalle. Kaustisen Osuusmeijerin toiminta oli Kusti Varilaa lähellä. Meijerin hallituksessa hän oli 17…

  • Henkilöt - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Kunnan ja valtion toiminta

    Valo, Ambrosius

    4.10.2020

    Alkuaan Lindgren-sukunimellä Kaustisella syntynyt Abrosius Valo oli savenvalaja Juho Liimataisen (Lindgren) ja Maria Hietakankaan poika. Hän syntyi 3.4.1885 ja kuoli 21.4.1949. Ainoana perheessään hän suomensi sukunimensä Valoksi vuosisadan alussa. Kansakoulun lisäksi hänen opiskelunsa supistui 1924 suoritettuun kirjanpitokurssiin. Opin varsinaiseen elämäntyöhönsä hän sai isältään. Tämä oli ”kruukmestari” eli savenvalaja. Kaakeleiden ja saviastioiden teon lisäksi tutuksi tulivat peltisepän työt. Nämä työt jäivät hänen viimeisikseen ja saman ammatin hän opetti pojilleen. Lisäksi Abrosius hankki maata viljltäväksi ja pienen karjan. Ambrosius Valo oli mukana Kaustisen nahanjalostusosuuskunnassa sekä Kaustisen sähkö-, saha- ja koneosuuskunnassa, jossa hän toimi usean vuoden ajan työnjohtajana eli ns. kymppinä. Hän oli…

  • Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Muistelukset - Tapahtumahistoria

    Moukarikarnevaalien juuret Kaustisella

    9.6.2019

    Kaustislaisen moukarinheiton historiaa tutkittaessa voidaan palata aivan 1960-luvun alkuun, jolloin seuran toiminta oli muutenkin varsin vilkasta. Tuolloin Heino Hanhikoski ja Arto Kaustinen heittivät miesten moukaria yli 40 metriä (Heino 48,07 ja Arto 40,05) ja nappasivat palkintoja piirin kisoissa. Taustalla oli Pauli Kaustisen vuonna 1940 heittämä pitäjän kärkitulos 38,21. Nyt siirryttiin siis uudelle kymmenluvulle. 1990-luvun alussa monipuolinen urheilumies Seppo Harju ja hänen poikansa Harri kilpailivat ahkerasti ja toivat Kaustisen nimeä tunnetuksi moukaripiireissä. Harri nakkasi moukaria 46,38 ja hätyytteli Hankikosken pitäjän ennätystä. 1990-luku muutti sitten lajin kehitystä niin Kaustisella kuin koko maassa. Tarkemmin Kaustisen Moukarikarnevaalien taustaa tutkittaessa voidaan siirtyä vuoteen 1992. Tuolloin…