Maanviljelijä, kunnallisneuvos Johannes Rantala syntyi Ullavassa 13.10. 1912. Hän kuoli Kaustisella 8.7.1992.
Johannes Rantalan vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Rantala ja Matilda os.Tastula. He asuivat tilaansa Ullavan Herlevissä vuoteen 1925, jolloin muuttivat Kaustisen Tastulasta ostetulle Matiladan kotitilalle. Johannes kävi kansakoulunsa Ullavassa paitsi viimeisen kouluvuoden Vintturin koulussa.
Johannes Rantala oli ennen muuta maanviljelijä. Hän laajensi tilaansa ja viljeli sitä voimaperäisesti yhdessä Eekki-veljensä kanssa.
Puolisonsa kanssa Toini os.Vintturin kanssa Johannes perusti suurperheen, jossa oli 13 lasta. Johannes Rantalalta riitti aikaa lukuisten taloudellisten, julkisten ja aattellisten yhteisön toimintaan. Ennen muuta niistä on mainittava hänen luottamusmiestoimintnsa Kaustisen kunnassa. Kunnanvaltiuustoon hänet valittiin 25-vuotiaana 1937. Puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1946 yhtäjaksoisesti 24 vuotta ja oli jäsenenä ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana vielä vuoteen 1980 saakka.
Vaikka kunnallishallinto oli Johannes Rantalalle tuttua laidasta laitaan, läheisimpiä olivat koulu- ja sairaalahallinto. Pitkän uransa aikana hän oli mukana monen sairaalakuntainliiton toiminnassa. Erikoisen rakas asia hänelle oli Keski-Pohjanmaan keskussairaalan aikaansaaminen. Tämän toiminnassa hän oli mukana alusta alkaen.
Kouluhallinto Rantalaa kiinnosti senkin takia, että hänellä oli teräviä ja lahjakkaita lapsia koulutettaviksi vaativiin tehtääviin yhteiskunnasamme.
Rantala oli Kaustisen kunnan edustajana Keski-Pohjanmaan ammattikoulun kuntainliitossa, Korkeakouyhdistyksessä, teknisen koulun kannatusyhdistyksessä ja monen muun koulun hallinnossa. Hyvin tärkeänä Rantala piti kunnallisen keskikoulun ja musiikkilukion aikaansaamista kuntaan.
Monen maalaisnuoren yliopisto on ollut nuorisoseura eikä Johannes Rantala ollut poikkeus. Hän toimi Ylimetsäkylän nuorisoseuran puheenjohtajana 1937-45, Maatalouistuottajien Kaustisen yhdistyksen johtokunnan jäsen hän oli useita vuosia. Kaustisen säästöpankin isännistöön hän kuului 1937-54 ja oli hallituksen jäsen 1953 ja sen puheenjohtaja vuodesta 1956.
Johannes Rantala osallistui talvi- ja jatkosotiin toimien mm. komppanian vääpelinä rintamalla.
Johannes Rantala tunnettiin ammatti- ja luottamusmiehenä, jolla kykyä ja taitoa seurata aikaansa. Hyvä muisti, terävä päässälaskukyky sekä taito paneutua asioihin tekivät hänestä arvostetun henkilön.
Johannes Rantalalle myönnettiin 1, ja 2. luokan Vapauden mitali, Gebhard-mitali, Suomen säästöpankkiliiton ja Kunnallisliiiton kultaiset ansiomerkit sekä kunnallisneuvoksen nimi ja arvo vuonna 1971.
(Keskipohjalaisia elämäkertoja 1995, Teemu Pesolan tekstin editoinut Pekka Kivelä)