• Henkilöt - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Moukarikarnevaalien historiaa kirjaksi

    Keväällä 2018 käynnistyi Kaustisen moukarikarnevaaleilla kehittämishanke. Samalla karnevaalitoimikunnan kokouksessa Lalle Brobergin aloitteesta syntyi ajatus tehdä kirja karnevaalien historiasta. Toukokuussa 2019 valmistuneen kirjan lähtökohtana on ollut arkistomateriaali, jonka Kaisu Nikula oli koonnut Kaustisen moukarikarnevaalien vuosina. Nuppu Laaksonen oli valinnut tähän materiaaliin tekstit lähinnä Keskipohjanmaa lehdessä olleista artikkeleista. Mikko Laaksonen oli apuna kokonaisuutta rakennettaessa. Matti Peltoniemi oli tässä työssä ollut mukana asiantuntijana ja tilastomiehenä. Kuvat kirjaan kerättiin seuran arkistosta, lehtikuvista sekä Ville ja Kalle Nikulan kuva-arkistosta. Talvimestaruuskisojen järjestäminen Kaustisella 1998 oli alkusysäys tulevalle kehitykselle. Mauri Auvinen SUL:n edustajana oli paikalla ja uskoi Keskipohjanmaan lehtihaastattelussa, että Kaustisella jatketaan talvella SM -kisoja. Näin ovat…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Murre ja tapakulttuuri - Uncategorized

    Kaustinen

    (kirjoittanut Otmar Myllymäki 1970-luvulla) Se on pitäjä Pohjanmaalla, jossa on kaksi jokea hallan syntysijoja tervan poltto tantereita. Pienempi Köyhäjoki nimeltänsä, vereltänsä hyvin vähäinen vaatimaton varoiltansa, hengeltä sitkeä väkevä. Viel´ on täällä miesten mahti, joilta säilyy pojille tahti, joesta vähät eletään, rantoja sen hoiretaan. Markunkoski, Perhon veret joutuin panee virtaamaan. Mosalassa ruvis-parka moniks paloiks pärkyää. Paloista synty pitäjän leipä, leipä rukhiinen lupaava, jolla kasvoi kaustislaiset peltojansa raivaamaan. Leivällä tällä, joskus leveävällä tairotkin esille tulevat. Silloin saamme leheristä kiitokset poikaimme lukia. Myllykoskella vetten vauhti turpiinihin ohjataan. Energiaa joka paikan meille se nyt valmistaa. Tääl´ on isäin vankat pohjat kansan soiton omat ohjat,…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Murre ja tapakulttuuri - Paikat, rakennukset ja ympäristö

    Vanhoja loruja

    Aulis Tastulan (1934-2010) muistitietoa haastattelunauhalta Jyrkkä törmä Jylhäshen pikku tippa Timoshen hamhen heitto Hanhishen nytkähys Nyykoolhin siitä virsta Vintturille saman verran Saarukhan konkotin Kolalle kämmin Känsäkankhalle kiipesin Kivipäähän haroin Haarhan livuin Lierekshen menin Meriläishen ja löysin koko Halsuan. Antti Vintturi keijaa… …. Antti Vintturi keijaa tulee huomenna meille mitä sinne? vikahtheita takohan mitä vikahtheilla lamphaille heiniä mitä lamphailla lapsille vaatheita mitä lapsilla lastuja näppihän mitä lastuilla uunia lämmitethän mitä uunilla kukkoja paistethan mitä kukoilla herroille syömiks mitä herroilla käräjiä käymhän mitä käräjillä vääriä oikaisthan. Tuomaasta jouluun … Tuomaasta kuusi kyntteliin kynttelistä kolome Mattiin Matista neljä Maariaan Maariasta viis Valpuriin Valpurista…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Murre ja tapakulttuuri - Uncategorized

    Kotikyläni

    (Kirjoittanut Liisa Myllymäki 1941-2017) Kerronpa teille kylästä tästä, joka sijaitsee Kaustisen pitäjässä. Köyhäjoki on kylämme nimelthän ja sielä me sovusa asuthan. Nyt Köyhäjoki on nimensä vertainen, se juoksulthan kovin vähänen. Ei sen rannoilla enää ongita eikä lohet hypi pienisä koskisa. On joskus aikojen alusa vielä vettäki virrannu uomasa. Ko ihimiset kylän asutti, niin joki ja messä heirät elätti. Nyt rannoille pellot jo raivattu ja taloja satakunta rakennettu. Oli meillä kauppoja kolomekki, oli kiriasto, posti ja pankkiki. Mutta palavelut nuo jo loppunnu, vaikka väkiä kylälle on karttunnu. Ko kylätalua meillä tarvithin, se talakoilla sitte rakennethin. Sinne ushein kyläläiset kokoonnuthan, on sielä…

  • Henkilöt - Muistelukset - Uncategorized

    Penttilä Pentti Johannes – seppä, kengitysseppä ja maanviljelijä

    Pentti Penttilä syntyi 23.8 1916 Kaustisella. Hänen vaimonsa oli Elsa Maria os. Peltola. Heillä oli seitsemän lasta ja liuta jälkikasvua. Pentti kuoli 30.11.2009 ja hänet on haudattu Kaustiselle. Pentti syntyi ja asui lapsuutensa ja nuoruutensa Kappelin talossa, josta muutti vanhempiensa Eevertti ja Hellin Penttilän ja sisarustensa kanssa Ylijoelle Hietarannalle v 1933. Eevertti-isä toimi sähkölaitoksella seppänä, tellärinä ja korjaajana jne. Pentti kuten isänsäkin teki pajatyöt yhtiön pajassa, kunnes 1945 rakennettiin oma paja Ylijoentien varteen Hietarannan pihapiiriin. Eevertti (1887-1968) oli taitava viikateseppä, joka kallissi, karkasi ja tunsi myös vanhakantaisen ”hitsaamisen”. Pentti keskittyi pääasiassa hevosten kengittämiseen. Lisäksi rakennettiin, korjattiin ja teroitettiin kaikenlaista:”Raurasta ja…