• Dokumentit - Henkilöt - Kirjat, lehdet, tutkimukset - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Herman Kerttula komennukselle Moskovaan

    3.6.2021

    Venäjän keisarin Nikolai II:n ja Suomen marsalkka Mannerheimin kohtalonyhteys lienee historian tuntijoille jotensakin tuttu. Miten keisarin kruunajaiset toukokuussa 1896 sitten koskettivat keskipohjalaista henkilöhistoriaa? Asiaan voi perehtyä lukemalla Seppo MT Vainion kirjan”Herman: tarkk´ampuja ja keisarin vartija”. Vainio on toholampilaissyntyisen Herman Kerttulan jälkeläisiä, tämän tyttären lapsenlapsi. Hän on perehtynyt seikkaperäisesti Herman Kerttulan muistiinpanoihin ajalta, jolloin tämä palveli Suomen kaartissa ja komennettiin yli kuukaudeksi Venäjälle keisarin kruunajaisten ajaksi paraatiosastoon. Herman Kerttula syntyi viidentenä lapsena Juho ja Sofia Kerttulan perheeseen Toholammilla 18. 7.1876. Enemmän kuin palveluksestaan Suomen kaartissa ja sen tarkk´ampujapataljoonassa Kerttula tuli tunnetuksi monista myöhemmistä toimistaan niin Kaustisella kuin kotikunnassaan Toholammilla. Vainion kirja…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Paikat, rakennukset ja ympäristö - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Kinon elokuvat toivat viihdettä Kaustisen elämään

    18.4.2021

    Elokuva oli tullut Suomessakin viihteen alan merkittäväksi tekijäksi jo sota-aikana 1940-luvulla. Kaustisen ensimmäinen elokuvateatteri oli Pajalassa niin kutsutun terveystalon paikalla. Ahkera yrittäjä ja monitoimimies Oskari Tuominiemi päätti hyvien kokemusten ansiosta rakentaa uuden teatterin Pajalantielle Finnintuvan naapuriin. Elettiin aivan 1950-luvun alkua. Oskari Tuominiemi (1897-1971) oli seppä, joka pisti kaustislaisten fältit ja äkeet kuntoon. Tämän tehtävän vuoksi hän oli saanut vapautuksen asepalveluksesta. Ennen sotia Oskari oli koonnut erilaisista ajoneuvoista omatekoisen traktorin, ja tekipä niitä myyntiinkin. Pajalaan kohosi ullavalaisten kirvesmiesten Urho ja Tyko Honkalan avulla teatteri, joka oli ”pystyyn timprattu” rakennus, ja sen nousevaan katsomaan mahtui puolitoista sataa katsojaa. Suomi-Filmit vetivät katsojia muualtakin…

  • Henkilöt - Muistelukset - Paikat, rakennukset ja ympäristö - Uncategorized

    Pikkukylän peräkamarikaupat

    23.11.2020

    Hintrikin kauppaTastulan ensimmäistä kauppaa pitivät Tastulan Hintrekki (Tastulan Tuomaan vaarin veli) ja Peltoniemen Jussi (Juho Juhonpoika Peltoniemi). Kauppa oli Hintrekin talossa Tuomas Tastulan  nykyisen talon paikalla. Se toimi 1900-luvun alkupuolella talon porstuakamarissa. Saman talon tuvassa oli Joulun alla riisipuuro kypsymässä, kun naisasiakas tuli kauppaan. Hänelle oli puuronhyvä haju ottanut nenään ja hän oli tokaissut harmistuneena: ”konstikos se on kriiskryynipuurua keittää, ko on kryynit issellä.” Kuvassa kauppiaspariskunta Hintrekki (1867-1937) ja Maria Tastula(1859-1936) Armas Luomala, joka kaatui sodassa, oli Hintrekin luottomies ja toimitteli asioita Kokkolassa käydessään. Kokkolan Pohjanmaan tukkuliikkeessä oli töissä vielä 1950-luvulla jo eläkeikäinen kirjanpitäjä Eskon Liisa. Hän näytti Heimo Peltoniemelle vielä…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset

    Pesola, Viljami

    20.10.2020

    Maanviljelijä Juho Viljami Pesola syntyi Kaustisella 21.1.1872. Hän kuoli Kokkolassa 19.5.1949. Viljami Pesola vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kaustisella. Monen keskipohjalaisen tavoin hän lähti 1890-luvulla suuren muuttoaallon aikana työn perään Yhdysvaltoihin, jossa hän myös avioitui. Vuonna 1891 hän matkusti Wyomingin osavaltiossa sijaitseville hiilikaivoksille, joilla työskenteli myös hänen isänsä ja veljensä. Viikon kestäneellä junamatkalla Pesola tutustui toiseen keskipohjalaiseen Oskari Tokoihin, joka kirjasi tapahtuman omiin muistelmiinsa. Vuosisadan vaihteessa pariskunta muutti takaisin Kaustiselle, jossa ensimmäinen vaimo kuoli. Seuraavana vuonna uudelleen avioiduttuaan Viljami Pesola muutti Kokkolan Linnusperälle täysin ruotsinkieliselle seudulle. Täältä he muuttivat myöhemmin Torkinmäelle. Sieltä Pesola hankki maata, jonka myi asuntotonteiksi. Tätä aluetta ryhdyttiin…

  • Henkilöt - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Kunnan ja valtion toiminta

    Rantala, Johannes

    9.10.2020

    Maanviljelijä, kunnallisneuvos Johannes Rantala syntyi Ullavassa 13.10. 1912. Hän kuoli Kaustisella 8.7.1992. Johannes Rantalan vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Rantala ja Matilda os.Tastula. He asuivat tilaansa Ullavan Herlevissä vuoteen 1925, jolloin muuttivat Kaustisen Tastulasta ostetulle Matiladan kotitilalle. Johannes kävi kansakoulunsa Ullavassa paitsi viimeisen kouluvuoden Vintturin koulussa. Johannes Rantala oli ennen muuta maanviljelijä. Hän laajensi tilaansa ja viljeli sitä voimaperäisesti yhdessä Eekki-veljensä kanssa. Puolisonsa kanssa Toini os.Vintturin kanssa Johannes perusti suurperheen, jossa oli 13 lasta. Johannes Rantalalta riitti aikaa lukuisten taloudellisten, julkisten ja aattellisten yhteisön toimintaan. Ennen muuta niistä on mainittava hänen luottamusmiestoimintnsa Kaustisen kunnassa. Kunnanvaltiuustoon hänet valittiin 25-vuotiaana 1937. Puheenjohtajana hän…