Kaustisella ei vappua erikoisemmin vietetty ainakaan 1940-luvun aikoihin. Se oli työssä käyville ja koululaisille vapaapäivä. Maanviljelijät toimivat normaaleissa arkiaskareissaan ja olivat tyytyväisiä, kun saivat vapaapäiviään viettäviä apulaisiksi siemenperunoiden nostoon. Ne kerättiin kellarista isoihin perunalaatikkoihin, jotka useimmiten pinottiin talon sisälle ikkunoiden eteen valoon itämään. Nehän pilasivat monen viikon ajan sisäsisustuksen, mutta silloin ei sisustamisesta edes puhuttu. Mikäli navetassa oli isohkot ikkunat ja pienempien eläinten ketat sopivasti ikkunoiden edessä, laatikot voitiin pinota sopivasti myös näiden kettojen yläpuolelle. Yksi vapun merkkipaalu oli, kun ns. oltermannit kiersivät kylällä. Oltermanneilla oli tärkeä tehtävä. Kerran vuodessa, vappuna, ne kävivät jokaisessa talossa, jossa oli savupiippu, oli se…
-
-
Sillon ennen oli niitä haltioita. Ihimiset oli siinä uskosa, että niitä on ja sitte ne näkivät niitä kans. Se yks Matti-vainaa sano, ko kysyin hältä, että onko hän niin rohkia, että olis ruumhin ollesa riihesä sieltä noutanu kiviä kiukhasen. Köyhäjokiset oli tuollain puhunut. Niin minä Matilta tuota peräsin niin Matti sano, ”ettei siinä oo erääkään”. Se puhu sillä lailla paskakielellä, että ”öyhäjokiset” uskovat tuommosia ja uskovat omia valheithan. Mutta kyllä siihen aikhan uskothin noitia. Pikku-Klumpin isäntä-vainaa, se Junnon äijä, niin se toimitti tätä. Se isse oli haukkumanimelthän Taipi-Jussi, se oli kerran päishän oli ollu talavella meirän kirkolla. Siinä oli sillon…
-
Juho Wirkkalan (1874-1961) tarinoita merkitsi muistiin Eino Isohanni vuonna 1951. Hänestä tuli Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton toiminnanjohtaja 1950-61. Työtä aloittaessaan hän kiersi maakunnassa ja haastatteli nauhalle ihmisten keromuksia vanhoista ajoista. Maakuntaliiton arkistosta löytyi runsaasti Kaustisella tehtyjä haastatteluja, joista seuraavassa muutamia. Haastattelut olivat luonnollisesti murteella eikä niitä ole puhtaaksikirjoituksessa stilisoitu. Iso-Mosala oli voimamies Täällä on ollu Iso-Mosala (Matti Kentala 1838-1888) tietämäni mukaan varsinainen voimamies. Isä-vainaja toimitti, että hän oli ollu sen seliäsä. Heitä oli ollu kuus poikaa ko se oli uinu joesta tästä kohasta joen yli. Ja sitte sillä oli semmonen pläkkihevonen, joka ei jaksanu vetää ko se tuli täältä messästä puukuorman kans.…
-
Usein vaille huomiota jää se sitkeä ja pyyteetön työ, mitä valmentajat urheilijoiden eteen tekevät. Voimme nostaa esiin erään henkilön, joka jätti pysyvät jäljet kaustislaiseen urheiluun ja erityisesti moukarinheittoon. Eero Yli-Soini (1945-2016, kuvassa vasemmalla) oli omistautuneen ja palavan innostuksen omaava valmentaja. Eero sai kipinän valmennukseen oman tyttärensä Katjan kuulantyöntöharrastuksen myötä. Palkkioksi tytär voitti SM-kultaa vuonna 1984 16-vuotisten sarjassa. Kun Katja ja Markku Lehdon lapset innostuivat moukarinheitosta, lajin pariin tuli nopeasti muitakin nuoria. Tästä moukaritallista lähti kilpailuihin ja Nikulan heittostadionille monta lahjakasta urheilijaa, jotka toivat KP-V:lle SM-mitaleita ja hyviä sijoituksia. Heistä Jesse Lehto (kuvassa oikealla) on edennyt pisimmälle ja jatkaa uraansa edelleen.…
-
Keväällä 2018 käynnistyi Kaustisen moukarikarnevaaleilla kehittämishanke. Samalla karnevaalitoimikunnan kokouksessa Lalle Brobergin aloitteesta syntyi ajatus tehdä kirja karnevaalien historiasta. Toukokuussa 2019 valmistuneen kirjan lähtökohtana on ollut arkistomateriaali, jonka Kaisu Nikula oli koonnut Kaustisen moukarikarnevaalien vuosina. Nuppu Laaksonen oli valinnut tähän materiaaliin tekstit lähinnä Keskipohjanmaa lehdessä olleista artikkeleista. Mikko Laaksonen oli apuna kokonaisuutta rakennettaessa. Matti Peltoniemi oli tässä työssä ollut mukana asiantuntijana ja tilastomiehenä. Kuvat kirjaan kerättiin seuran arkistosta, lehtikuvista sekä Ville ja Kalle Nikulan kuva-arkistosta. Talvimestaruuskisojen järjestäminen Kaustisella 1998 oli alkusysäys tulevalle kehitykselle. Mauri Auvinen SUL:n edustajana oli paikalla ja uskoi Keskipohjanmaan lehtihaastattelussa, että Kaustisella jatketaan talvella SM -kisoja. Näin ovat…