Työväen arkistosta löytyy dokumentti, jossa kaustislainen Antti Myllykangas tekee selkoa kansalaissodan tapahtumista Kaustisella. Antti on päivännyt raporttinsa 5. heinäkuuta 1919. Se on kirjoitettu käsin, mutta kannattaa perehtyä. Kaustislaissyntyisern Alpertti Myllykankaan kuolemaa Antti siinä käsittelee myös. Tästä voit lukea dokumenttia.
-
-
Toukokuussa 2021 tuli kuluneeksi 80 vuotta maaottelumarssista Ruotsia vastaan. Tuo tapahtuma ajoittui välirauhan aikaan. Puolitoista miljoonaa suomalaista suoritti osuutensa esikuvinaan presidenttimme Risto Ryti sekä tunnettu urheilumies Lauri ”Tahko” Pihkala, Suomen pesäpallon isä. Kaustinen oli innokkaasti mukana. Maaottelumarssin järjestäjinä olivat suojeluskunta ja lottajärjestö marttojen ja Pohjan-Veikkojen ohella. Urheilu oli ollut talvisodan takia täysin lamassa. Välirauha antoi toivoa asioiden muuttumisesta, joskin optimismi särkyi jatkosodan alkaessa. Helsingin olympialaisista vuodelle 1940 ei tullut sodan takia mitään. Urheilutapahtumia ei järjestetty edes Pohjanmaalla, joka säästyi pahimmilta iskuilta. Asevelvollisuusikäiset miehet olivat rintamalla. Kaustislaiset olivat pääosin Kannaksella Kiviniemen lohkolla talvisodassa, ja jatkosodassa useimmat lähtivät taisteluun keskipohjalaispataljoonassa Värtsilän suunnalta…
-
Aktiivista toimintaa vuodesta 1975 Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen syntysanat lausuttiin helmikuun 9. päivänä 1975. Osuuspankin kerhohuoneeseen oli silloin kokoontunut 15 henkilöä, joka valitsi johtokuntaansa Martti Myllymäen, Martta Huntuksen, Arvid Kykyrin, Einari Uusitalon, Inkeri Paavolan, Hilda Peltoniemen, Vieno Nikulan, Paavo Varilan, Martti Varilan ja Bertta Aspforsin. Myllymäestä tehtiin ensimmäinen puheenjohtaja ja Aspforsista sihteeriHeti perustamisvuonna yhdistykseen liittyi 218 jäsentä, ja jäsenmäärä lähti pian ripeään kasvuun. Viiden vuoden kuluttua jäseniä oli 396 ja vuoteen 2000 mennessä jäseniä oli jo 789. Jäsenmäärä on sittemmin vaihdellut, mutta pysynyt aina 600 tienoilla. Kaustisen yhdistyksen toiminnassa on aina ollut paljon aktiiveja, ja jäsenten osallisuminen erilaisiin harrastuksiin on ollut…
-
Pöytäkirja on tehty Wetelin jokilaakson alapään NS piirin perustavassakokouksessa Kaustisen kirkonkylän NS- talossa 12. pv. Lokakuuta 1924Motto: ”Meill´ on paljon puhdetöitä, siksi älkää sammuttako kynttilöitä”Aluksi laulettiin yhteislaulu ”Ylös nuorten parvi sankka”1 §Valittiin tälle perustavalle kokoukselle puheenjohtaja sekä kirjuri. Valituksi tuli puheenjohtajaksiLauri Hannikainen ja kirjuriksi Katri Teerikangas.2 §Valtakirjoja ei päätetty ottaa käyttöön, koska ei kaikkien seurojen edustajilla ollut valtuutettujajäseniä.Niin päätettiin kaikkien vapaaehtoisesti käyttävän puheenvuoroja.Edustajia oli kustakin seurasta seuraavat henkilöt: Kaustisen kk. NS oli Aino Wirkkala, SiikfridPenttilä, Katri Teerikangas, Tyyri Järvelä, Wiljam Wirkkala, Otto Wirkkala, Kalle Juoperi ja WäinöHuntus.Kaustisen Ylimetsäkylästä: Oskari Wintturi ja Urho Wintturi.Kaustisen Köyhäjoelta: Jalo Penttilä, Juho Köyhäjoki ja Lauri…
-
Kaustisen Metsäkylän maamiesseuran perustamiskokouksenPöytäkirja 1909Pöytäkirja on tehty Kaustisen Metsäkylän perustavassa maamiesseuran kokouksessa KaustisellaPenttilän talossa Helmikuun 23.päivä 19091 §Tätä kokousta varten puheenjohtajaksi valittiin Kasperi Wirkkala ja pöytäkirjaa tekemään AleksiWintturi2 §Kokous katsoi tarpeelliseksi perustaa Kaustisen kuntaan toinen maamiesseura, joka käsittää kokoMetsäkylän ja jonka toiminimi tulee olemaan Metsäkylän maamiesseura, joka pyytää yhtyäpaikallisseurana Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuraan.3§Tässä perustetulle seuralle valittiin johtokunta ja valituksi tulivat: Alfred Jylhä, Aleksi Harjukoski,Kusti Teirikangas, Matti Teirikangas, Alfred Hautakoski ja Aleksi Wintturi.Varajäseniksi valittiin: Opettaja Emil Anttola, Heikki Tastula, Nikolai Viitala ja Antti UusitaloPaikalla luettu ja hyväksytty, kokouksen puolestaKasperi WirkkalaAlfred Jylhä, Kusti Teirikangas, Matti Teirikangas, Kusti Jylhä, Aleksi Harjukoski, Aleksi Wintturi4§Luettiin Kaustisen maamiesseuralle…