• Järvelä - Kotiseutuyhdistys - Muistelukset

    Veera Paavolan tarina

    26.5.2026

    Veera Anneli Paavola asui koko elämänsä Kaustisella Järvelän kylän Oosilla. Veera syntyi 21.1.1931 kuusilapsisen perheen kolmantena lapsena. Vanhemmat Suleima ja Toivo sekä Veeran kaksi siskoa asuivat tuolloin Suleiman kotitalossa, Oosin tilalla, yhdessä Suleiman siskon perheen, Selma ja Artturi Peltokankaan sekä heidän poikansa Uolevin kanssa. Oma koti valmistui naapuriin Veeran ensimmäisen elinvuoden aikana. Veeran koulunkäynti jäi kansa-, jatko- ja rippikouluun, mutta töitä kotitilalla riitti. Veera oli tyytyväinen, kun Toivo-isä ei muistanut oppikouluun pyrkimisaikaa ja Veera välttyi näin jatko-opiskelulta. Käsillä tekeminen oli lähempänä Veeran sydäntä, olipa kyse ulko- tai sisätöistä ja erilaiset kädentaidot kehittyivät pienestä asti. Veeran ammatiksi muodostui karjataloustöiden lisäksi kutominen…

  • Henkilöt - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset

    Sulo Peltoniemen yrittäjätarina

    27.2.2025

    Sulo Peltoniemi syntyi Kaustisella Tastulan kylässä yhdeksänlapsisen perheen viidentenä. Artikkeli on osa Arviitin juttusarjaa, jossa esittelemme kaustislaisten yritysten ja yrittäjien tarinoita. Sulo (1909-1982) siirtyi maa- ja metsätaloudesta jo varsin nuorena kaupan alalle Perhoon. Oman kertomansa mukaan hän oli isänsä kanssa metsätöissä kovalla pakkasella. Tuli tauon aika ja poika kaivoi repustaan maitopullon. Se oli umpijäässä. Mitta tuli täyteen ja hän paiskasi pullon männyn kylkeen ja totesi: Nyt riitti!  Siltä istumalta hän jätti Tastulan ja käveli Perhoon, jossa aloitti harjoittelijana Perhon Osuuskaupassa. Seuraavaksi oli vuorossa osuuskauppakoulu ja sen käytyään hän aloitti monipuolisen liikemiesuransa. Hän eteni nopeasti johtotehtäviin toimien Keiteleellä, Haapavedellä, Härmässä, Ilmajoella. …

  • Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Muistelukset

    Kaustisen Teboilin historia

    11.2.2025

    Kaustisen Teboil-huoltoasema on monelle kaustislaiselle tuttu pysähdys- ja kohtaamispaikka autohuollon ja tankkausaseman lisäksi. Sillä on vankka historia omalla paikallaan lähellä valtateiden risteystä, jossa asema on ollut 1950-luvun lopulta saakka. Artikkeli on osa Arviitin juttusarjaa, jossa esittelemme kaustislaisten yritysten tarinoita. Oskari Tuominiemi pyöritti 1950-luvulla yhtä aikaa huoltoasemaa, korjaamoa, matkustajakotia, kahvilaa ja elokuvateatteria Kaustisella, Kinon rakennuksessa Pajalassa. Hanssonin puutavarayrityksessä aiemmin työskennellyt, huoltoaseman pitämisestä kiinnostunut Aarne Varila vuokrasi TB-polttoainejakelun Tuominiemeltä vuonna 1957. Tuolloin korjaamovastaava oli Kauko Luomala ja kahvilassa työskenteli Siiri Kuismin. Näihin vuosiin osui myös valtatie 13:n rakentaminen, mikä sai Varilan harkitsemaan uuden huoltoaseman rakennuttamista tulevan tien viereen. Öljy-yhtiön pääkonttori näytti pian…

  • Vanhat aitat Nikulassa
    Kirjat, lehdet, tutkimukset

    Heikki Salo: Kaustisen historia osa 1

    29.11.2024

    Kiertokoulun opettaja Heikki Salo syntyi Kaustisella tammikuun 11. päivänä 1853. Hän eli pitkän ja vaiherikkaan elämän ja kuoli 88-vuotiaana 23. toukokuuta 1941. Salo oli erittäin kiinnostunut historiasta ja hän teki tarkkoja muistinpanoja erityisesti seurakunnan vaiheista. Vuonna 1926 Salo kirjoitti ”Kaustisen historia” -nimisen koosteen, jotka perustuivat hänen omiin muistiinpanoihinsa. Arvid Virkkala kirjoitti käsinkirjoitetut muistiinpanot koneella puhtaaksi. Tämä tarina on säilynyt ja luettavuuden parantamiseksi olen stilisoinut tekstit puuttumatta asiasisältöön. Risto Känsälä on myös tarkistanut tekstin vuonna 2024 ja tehnyt muutamia korjauksia. On huomattava, että Salon tekstistä vanhimmat ovat useimmiten perimätietoa, huhuja ja kuultua joltakin toiselta ihmiseltä. Mahdolliset virheet jäävät tutkijoiden selvitettäviksi. –…

  • Esitteet, mainokset ja käsiohjelmat

    Miten Amerikkaan pääsi?

    16.9.2024

    Amerikan siirtolaisuus oli osin seurausta kehnoista elinoloista 1800-luvun Suomessa. Leipä oli tiukassa erityisesti 1850-luvulla ja Suomessa vallitsi paikoin nälänhätä. Oolannin sotaa seuranneiden kymmenen vuoden ajanjakson yhteydessä puhutaan nälkävuosista: ensinnäkin viljavarastot olivat paikoin tuhoutuneet brittien pommituksissa, mutta tätä seurasivat vielä poikkeuksellisen rankat ajat surkeiden satojen myötä, eikä näin vaikeita vuosia ollut nähty sitten 1600-luvun. Taudit kuten lavantauti jylläsivät, ja esimerkiksi vuonna 1865 Suomen väestöstä menehtyi miltei kahdeksan prosenttia. Tilanne huononi vielä entisestään, sillä vaikean talven 1866-1867 jälkeen, kylmänä kesänä ei isossa osassa Suomea saatu satoa käytännössä ollenkaan ja vuonna 1868 nälkään ja tauteihin menehtyi miltei 140 000 ihmistä. Tätä taustaa vasten, suuren…