• Henkilöt - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Kunnan ja valtion toiminta

    Valo, Ambrosius

    4.10.2020

    Alkuaan Lindgren-sukunimellä Kaustisella syntynyt Abrosius Valo oli savenvalaja Juho Liimataisen (Lindgren) ja Maria Hietakankaan poika. Hän syntyi 3.4.1885 ja kuoli 21.4.1949. Ainoana perheessään hän suomensi sukunimensä Valoksi vuosisadan alussa. Kansakoulun lisäksi hänen opiskelunsa supistui 1924 suoritettuun kirjanpitokurssiin. Opin varsinaiseen elämäntyöhönsä hän sai isältään. Tämä oli ”kruukmestari” eli savenvalaja. Kaakeleiden ja saviastioiden teon lisäksi tutuksi tulivat peltisepän työt. Nämä työt jäivät hänen viimeisikseen ja saman ammatin hän opetti pojilleen. Lisäksi Abrosius hankki maata viljltäväksi ja pienen karjan. Ambrosius Valo oli mukana Kaustisen nahanjalostusosuuskunnassa sekä Kaustisen sähkö-, saha- ja koneosuuskunnassa, jossa hän toimi usean vuoden ajan työnjohtajana eli ns. kymppinä. Hän oli…

  • Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Muistelukset - Tapahtumahistoria

    Moukarikarnevaalien juuret Kaustisella

    9.6.2019

    Kaustislaisen moukarinheiton historiaa tutkittaessa voidaan palata aivan 1960-luvun alkuun, jolloin seuran toiminta oli muutenkin varsin vilkasta. Tuolloin Heino Hanhikoski ja Arto Kaustinen heittivät miesten moukaria yli 40 metriä (Heino 48,07 ja Arto 40,05) ja nappasivat palkintoja piirin kisoissa. Taustalla oli Pauli Kaustisen vuonna 1940 heittämä pitäjän kärkitulos 38,21. Nyt siirryttiin siis uudelle kymmenluvulle. 1990-luvun alussa monipuolinen urheilumies Seppo Harju ja hänen poikansa Harri kilpailivat ahkerasti ja toivat Kaustisen nimeä tunnetuksi moukaripiireissä. Harri nakkasi moukaria 46,38 ja hätyytteli Hankikosken pitäjän ennätystä. 1990-luku muutti sitten lajin kehitystä niin Kaustisella kuin koko maassa. Tarkemmin Kaustisen Moukarikarnevaalien taustaa tutkittaessa voidaan siirtyä vuoteen 1992. Tuolloin…

  • Henkilöt - Järjestöjen asiakirjat - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Kertomukset ja tarinat - Uncategorized

    Eero Yli-Soini teki suuren työn moukarivalmentajana

    9.6.2019

    Usein vaille huomiota jää se sitkeä ja pyyteetön työ, mitä valmentajat urheilijoiden eteen tekevät. Voimme nostaa esiin erään henkilön, joka jätti pysyvät jäljet kaustislaiseen urheiluun ja erityisesti moukarinheittoon. Eero Yli-Soini (1945-2016, kuvassa vasemmalla) oli omistautuneen ja palavan innostuksen omaava valmentaja. Eero sai kipinän valmennukseen oman tyttärensä Katjan kuulantyöntöharrastuksen myötä. Palkkioksi tytär voitti SM-kultaa vuonna 1984 16-vuotisten sarjassa. Kun Katja ja Markku Lehdon lapset innostuivat moukarinheitosta, lajin pariin tuli nopeasti muitakin nuoria. Tästä moukaritallista lähti kilpailuihin ja Nikulan heittostadionille monta lahjakasta urheilijaa, jotka toivat KP-V:lle SM-mitaleita ja hyviä sijoituksia. Heistä Jesse Lehto (kuvassa oikealla) on edennyt pisimmälle ja jatkaa uraansa edelleen.…

  • Henkilöt - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Moukarikarnevaalien historiaa kirjaksi

    9.6.2019

    Keväällä 2018 käynnistyi Kaustisen moukarikarnevaaleilla kehittämishanke. Samalla karnevaalitoimikunnan kokouksessa Lalle Brobergin aloitteesta syntyi ajatus tehdä kirja karnevaalien historiasta. Toukokuussa 2019 valmistuneen kirjan lähtökohtana on ollut arkistomateriaali, jonka Kaisu Nikula oli koonnut Kaustisen moukarikarnevaalien vuosina. Nuppu Laaksonen oli valinnut tähän materiaaliin tekstit lähinnä Keskipohjanmaa lehdessä olleista artikkeleista. Mikko Laaksonen oli apuna kokonaisuutta rakennettaessa. Matti Peltoniemi oli tässä työssä ollut mukana asiantuntijana ja tilastomiehenä. Kuvat kirjaan kerättiin seuran arkistosta, lehtikuvista sekä Ville ja Kalle Nikulan kuva-arkistosta. Talvimestaruuskisojen järjestäminen Kaustisella 1998 oli alkusysäys tulevalle kehitykselle. Mauri Auvinen SUL:n edustajana oli paikalla ja uskoi Keskipohjanmaan lehtihaastattelussa, että Kaustisella jatketaan talvella SM -kisoja. Näin ovat…

  • Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Paikat, rakennukset ja ympäristö - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Tarinaa Pelimannitalosta

    20.2.2019

    Kaustisen Pelimannitalon tarina alkaa vuoden 1800 paikkeilla. Oli kevättulvien aika. Perhon erämetsistä Kokkolan kirkon rakennuspuiksi hakattuja hirsiä uitettiin Perhonjokea pitkin kohti merenrantaa ja Kokkolan kaupunkia. Tulvavesi jostain kumman syystä kuitenkin yllättäen kuivui, ja hirret juuttuivat rantaan Vetelissä Pulkkisen seutuvilla. Matti Matinpoika Pulkkinen, kansansuussa ”Rapakkoleuka”, teki puista edulliset kaupat ja rakensi niistä suurperheelleen kodin, Aapintuvan. Tuota keskipohjalaisten kirvesmiesten kehittämää sivukamarillista talomallia edustava talo oli kaksitupainen, 23 metriä pitkä ja 12 metriä leveä, komea hirsilinna. Pulkkisten talonpoikaisperheen asuntona se palveli aina 1940-luvulle saakka. Silloinen isäntä, Matti Pulkkinen hänkin, rakensi tuolloin perheelleen pienemmän, uudenaikaisen omakotitalon, ja Aapintupa jäi tyhjilleen. Vanha Aapintupa kiinnosti kulttuuri-…