Keväällä 2018 käynnistyi Kaustisen moukarikarnevaaleilla kehittämishanke. Samalla karnevaalitoimikunnan kokouksessa Lalle Brobergin aloitteesta syntyi ajatus tehdä kirja karnevaalien historiasta. Toukokuussa 2019 valmistuneen kirjan lähtökohtana on ollut arkistomateriaali, jonka Kaisu Nikula oli koonnut Kaustisen moukarikarnevaalien vuosina. Nuppu Laaksonen oli valinnut tähän materiaaliin tekstit lähinnä Keskipohjanmaa lehdessä olleista artikkeleista. Mikko Laaksonen oli apuna kokonaisuutta rakennettaessa. Matti Peltoniemi oli tässä työssä ollut mukana asiantuntijana ja tilastomiehenä. Kuvat kirjaan kerättiin seuran arkistosta, lehtikuvista sekä Ville ja Kalle Nikulan kuva-arkistosta. Talvimestaruuskisojen järjestäminen Kaustisella 1998 oli alkusysäys tulevalle kehitykselle. Mauri Auvinen SUL:n edustajana oli paikalla ja uskoi Keskipohjanmaan lehtihaastattelussa, että Kaustisella jatketaan talvella SM -kisoja. Näin ovat…
-
-
Kaustisen Pelimannitalon tarina alkaa vuoden 1800 paikkeilla. Oli kevättulvien aika. Perhon erämetsistä Kokkolan kirkon rakennuspuiksi hakattuja hirsiä uitettiin Perhonjokea pitkin kohti merenrantaa ja Kokkolan kaupunkia. Tulvavesi jostain kumman syystä kuitenkin yllättäen kuivui, ja hirret juuttuivat rantaan Vetelissä Pulkkisen seutuvilla. Matti Matinpoika Pulkkinen, kansansuussa ”Rapakkoleuka”, teki puista edulliset kaupat ja rakensi niistä suurperheelleen kodin, Aapintuvan. Tuota keskipohjalaisten kirvesmiesten kehittämää sivukamarillista talomallia edustava talo oli kaksitupainen, 23 metriä pitkä ja 12 metriä leveä, komea hirsilinna. Pulkkisten talonpoikaisperheen asuntona se palveli aina 1940-luvulle saakka. Silloinen isäntä, Matti Pulkkinen hänkin, rakensi tuolloin perheelleen pienemmän, uudenaikaisen omakotitalon, ja Aapintupa jäi tyhjilleen. Vanha Aapintupa kiinnosti kulttuuri-…
-
KAUSTINEN 150 KESKUSTELUSARJA Kaustisen kunnan juhlavuoden kunniaksi aktiivinen kuntalaisryhmä päätti järjestää keskustelutilaisuuksia kevään ja syksyn aikana Kaustisen imagon vahvistamiseksi. Idean syntysanat lausui Taina Lehtonen, sillä hänen pöytälaatikossaan on jo pitkään ollut kirjattuna lista Kaustisen vahvuuksista. Tavoitteena on ollut ajatus Kaustisen vahvuuksien näkyväksi tekemisestä. Kaustinen on käsite. Nimellä on myönteinen kaiku. Kaustinen-nimi on kuin veturi, joka kuljettaa mukanaan lukuisia vaunuja, joissa on monenlaista osaamista ja perintöä. Tämä juna -metafora on oikeastaan peräisin jo edesmenneeltä arkkitehti Markku Viitasalolta, joka on ollut näkijä ja tulevaisuudentekijä. Markku Viitasalo kollegoidensa kanssa on mm vuonna 1983 voittanut Kaustisen matkailualueen kehittämiskilpailun työnimellä ”Kun poijat ne raitilla”. Markkua…
-
Puumalan Lautamiehentalon vaiheita Käsissäni on Museoviraston Yrjö Laine-Juvan laatima asemapiirros Puumalan kylän talorivistöstä. Vuonna 1932 laaditusta piirroksesta lasken seitsemän taloa, joista varsinaisesti viisi on rakennettuina riviin 5-10 metrin etäisyyksillä. Kaksi muuta sijoittuvat alku- ja loppupäähän ja talojen julkisivut ovat suunnattuina yhteisen pihan suuntaan. Jokaisella talolla on ryhmä ulkorakennuksia nekin rivimäisesti sijoitettuna. Talojen ja ulkorakennusten välissä on parikymmenmetrinen piha-alue, eli kaustislaisittain kartano. Sitten on ulkorakennusten väleissä risteileviä teitä. Saunoja on viisi, eli aivan joka talossa ei ollut omaa saunaa. Vinttikaivoja näyttää olleen neljä ja ne sijoitettuina saunojen lähistölle. Talot tunnistettiin omistajiensa nimistä. Kirkonkylän puolelta ensimmäisenä oli Oskari Puumalan talo, jonka pitkä…
-
Aika kypsyy oman seuran perustamiseen Kaustisen Pohjan-Veikot perustettiin 1914 Otto Känsälä (s. 1889) oli nuorisoseuran puuhamiehenä ja uuden talon rakennushankkeen vetäjänä mukana myös Kaustisen nuorisoseuran ensimmäisissä, omissa jäsentenvälisissä hiihdoissa, jotka pantiin toimeen Virkkalan suvannolla 1910. ”Pantaisiinko toimeen kilpahiihto ja onko se hyödyllistä ja minkälaisia palkintoja jaetaan?”, Otto Känsälä oli kysynyt nuorisoseuran johtokunnassa. Otto sai ehdotuksensa läpi. Kilpailun voitti Julius Juoperi, toinen oli Julius Järvilä, mutta Otto Känsälä olikin sitten kolmas yhteensä 11 kilpailijan hiihdossa. Hupaisa merkintä iltamien ohjelmasta löytyy Kokkola-lehdestä: ”Esitettiin näytelmä Langaton telefooni.” Nuorisoseurassa alettiin nyt (14.1.1910) puhua avoimesti omasta urheiluseurasta. ”Syntyi vilkas keskustelu ja eräs puhuja ehdotti, että…