Kaustisen Teboil-huoltoasema on monelle kaustislaiselle tuttu pysähdys- ja kohtaamispaikka autohuollon ja tankkausaseman lisäksi. Sillä on vankka historia omalla paikallaan lähellä valtateiden risteystä, jossa asema on ollut 1950-luvun lopulta saakka. Artikkeli on osa Arviitin juttusarjaa, jossa esittelemme kaustislaisten yritysten tarinoita. Oskari Tuominiemi pyöritti 1950-luvulla yhtä aikaa huoltoasemaa, korjaamoa, matkustajakotia, kahvilaa ja elokuvateatteria Kaustisella, Kinon rakennuksessa Pajalassa. Hanssonin puutavarayrityksessä aiemmin työskennellyt, huoltoaseman pitämisestä kiinnostunut Aarne Varila vuokrasi TB-polttoainejakelun Tuominiemeltä vuonna 1957. Tuolloin korjaamovastaava oli Kauko Luomala ja kahvilassa työskenteli Siiri Kuismin. Näihin vuosiin osui myös valtatie 13:n rakentaminen, mikä sai Varilan harkitsemaan uuden huoltoaseman rakennuttamista tulevan tien viereen. Öljy-yhtiön pääkonttori näytti pian…
-
-
Aktiivista toimintaa vuodesta 1975 Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen syntysanat lausuttiin helmikuun 9. päivänä 1975. Osuuspankin kerhohuoneeseen oli silloin kokoontunut 15 henkilöä, joka valitsi johtokuntaansa Martti Myllymäen, Martta Huntuksen, Arvid Kykyrin, Einari Uusitalon, Inkeri Paavolan, Hilda Peltoniemen, Vieno Nikulan, Paavo Varilan, Martti Varilan ja Bertta Aspforsin. Myllymäestä tehtiin ensimmäinen puheenjohtaja ja Aspforsista sihteeriHeti perustamisvuonna yhdistykseen liittyi 218 jäsentä, ja jäsenmäärä lähti pian ripeään kasvuun. Viiden vuoden kuluttua jäseniä oli 396 ja vuoteen 2000 mennessä jäseniä oli jo 789. Jäsenmäärä on sittemmin vaihdellut, mutta pysynyt aina 600 tienoilla. Kaustisen yhdistyksen toiminnassa on aina ollut paljon aktiiveja, ja jäsenten osallisuminen erilaisiin harrastuksiin on ollut…
-
Pöytäkirja on tehty Wetelin jokilaakson alapään NS piirin perustavassakokouksessa Kaustisen kirkonkylän NS- talossa 12. pv. Lokakuuta 1924Motto: ”Meill´ on paljon puhdetöitä, siksi älkää sammuttako kynttilöitä”Aluksi laulettiin yhteislaulu ”Ylös nuorten parvi sankka”1 §Valittiin tälle perustavalle kokoukselle puheenjohtaja sekä kirjuri. Valituksi tuli puheenjohtajaksiLauri Hannikainen ja kirjuriksi Katri Teerikangas.2 §Valtakirjoja ei päätetty ottaa käyttöön, koska ei kaikkien seurojen edustajilla ollut valtuutettujajäseniä.Niin päätettiin kaikkien vapaaehtoisesti käyttävän puheenvuoroja.Edustajia oli kustakin seurasta seuraavat henkilöt: Kaustisen kk. NS oli Aino Wirkkala, SiikfridPenttilä, Katri Teerikangas, Tyyri Järvelä, Wiljam Wirkkala, Otto Wirkkala, Kalle Juoperi ja WäinöHuntus.Kaustisen Ylimetsäkylästä: Oskari Wintturi ja Urho Wintturi.Kaustisen Köyhäjoelta: Jalo Penttilä, Juho Köyhäjoki ja Lauri…
-
Kaustisen Metsäkylän maamiesseuran perustamiskokouksenPöytäkirja 1909Pöytäkirja on tehty Kaustisen Metsäkylän perustavassa maamiesseuran kokouksessa KaustisellaPenttilän talossa Helmikuun 23.päivä 19091 §Tätä kokousta varten puheenjohtajaksi valittiin Kasperi Wirkkala ja pöytäkirjaa tekemään AleksiWintturi2 §Kokous katsoi tarpeelliseksi perustaa Kaustisen kuntaan toinen maamiesseura, joka käsittää kokoMetsäkylän ja jonka toiminimi tulee olemaan Metsäkylän maamiesseura, joka pyytää yhtyäpaikallisseurana Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuraan.3§Tässä perustetulle seuralle valittiin johtokunta ja valituksi tulivat: Alfred Jylhä, Aleksi Harjukoski,Kusti Teirikangas, Matti Teirikangas, Alfred Hautakoski ja Aleksi Wintturi.Varajäseniksi valittiin: Opettaja Emil Anttola, Heikki Tastula, Nikolai Viitala ja Antti UusitaloPaikalla luettu ja hyväksytty, kokouksen puolestaKasperi WirkkalaAlfred Jylhä, Kusti Teirikangas, Matti Teirikangas, Kusti Jylhä, Aleksi Harjukoski, Aleksi Wintturi4§Luettiin Kaustisen maamiesseuralle…
-
Maanviljelijä, kunnallisneuvos Johannes Rantala syntyi Ullavassa 13.10. 1912. Hän kuoli Kaustisella 8.7.1992. Johannes Rantalan vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Rantala ja Matilda os.Tastula. He asuivat tilaansa Ullavan Herlevissä vuoteen 1925, jolloin muuttivat Kaustisen Tastulasta ostetulle Matiladan kotitilalle. Johannes kävi kansakoulunsa Ullavassa paitsi viimeisen kouluvuoden Vintturin koulussa. Johannes Rantala oli ennen muuta maanviljelijä. Hän laajensi tilaansa ja viljeli sitä voimaperäisesti yhdessä Eekki-veljensä kanssa. Puolisonsa kanssa Toini os.Vintturin kanssa Johannes perusti suurperheen, jossa oli 13 lasta. Johannes Rantalalta riitti aikaa lukuisten taloudellisten, julkisten ja aattellisten yhteisön toimintaan. Ennen muuta niistä on mainittava hänen luottamusmiestoimintnsa Kaustisen kunnassa. Kunnanvaltiuustoon hänet valittiin 25-vuotiaana 1937. Puheenjohtajana hän…