• Henkilöt - Muistelukset - Paikat, rakennukset ja ympäristö - Uncategorized

    Pikkukylän peräkamarikaupat

    Hintrikin kauppaTastulan ensimmäistä kauppaa pitivät Tastulan Hintrekki (Tastulan Tuomaan vaarin veli) ja Peltoniemen Jussi (Juho Juhonpoika Peltoniemi). Kauppa oli Hintrekin talossa Tuomas Tastulan  nykyisen talon paikalla. Se toimi 1900-luvun alkupuolella talon porstuakamarissa. Saman talon tuvassa oli Joulun alla riisipuuro kypsymässä, kun naisasiakas tuli kauppaan. Hänelle oli puuronhyvä haju ottanut nenään ja hän oli tokaissut harmistuneena: ”konstikos se on kriiskryynipuurua keittää, ko on kryynit issellä.” Kuvassa kauppiaspariskunta Hintrekki (1867-1937) ja Maria Tastula(1859-1936) Armas Luomala, joka kaatui sodassa, oli Hintrekin luottomies ja toimitteli asioita Kokkolassa käydessään. Kokkolan Pohjanmaan tukkuliikkeessä oli töissä vielä 1950-luvulla jo eläkeikäinen kirjanpitäjä Eskon Liisa. Hän näytti Heimo Peltoniemelle vielä…

  • Kertomukset ja tarinat - Muistelukset

    Pesola, Richard

    Amerikansuomalainen toimittaja, kirjailija ja poliitikko Heikki (Henry) Richard Pesola syntyi Kaustisella 4.4.1888.Hän kuoli New Yorkissa Yhdysvalloissa 7.9.1945. Pesola kävi Kaustisen Köyhöjoella kansakoulun ja toimi paikallisessa nuosisoseurassa. Hän oli alusta saakka aktiivinen kynämies ja toimi mm.Kokkola-lehden kirjeenvaihtajana. Hänen kirjoituksiaan sävytti isänmaallisuus ja vahva aatteellisuus. Hän esiintyi myös raittiuspuhujana. Hän oli naimisissa Kristiina Pesolan kanssa. Vuonna 1905 Pesola siirtyi vanhempien veljiensä esimerkkiä noudattaen Yhdysvaltoihin. Hän työskenteli siellä aluksi rautakaivoksissa. Hän liittyi 1906 perustettuun Suomalaiseen sosialistijärjestöön ja toimi sittemmin järjestön kiertävänä matkapuhujana ja organisaattorina sekä Toveri-lehden asiamiehenä. Pesola ryhtyikin lehtimieheksi ensin Toveri-lehteen, sitten Hancokissa ilmestyvään Työmies-lehteen.Työskenneltyään välillä autotehtaassa ja järjestötoimitsijana Detroitissa Richard Pesola…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset

    Pesola, Viljami

    Maanviljelijä Juho Viljami Pesola syntyi Kaustisella 21.1.1872. Hän kuoli Kokkolassa 19.5.1949. Viljami Pesola vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kaustisella. Monen keskipohjalaisen tavoin hän lähti 1890-luvulla suuren muuttoaallon aikana työn perään Yhdysvaltoihin, jossa hän myös avioitui. Vuonna 1891 hän matkusti Wyomingin osavaltiossa sijaitseville hiilikaivoksille, joilla työskenteli myös hänen isänsä ja veljensä. Viikon kestäneellä junamatkalla Pesola tutustui toiseen keskipohjalaiseen Oskari Tokoihin, joka kirjasi tapahtuman omiin muistelmiinsa. Vuosisadan vaihteessa pariskunta muutti takaisin Kaustiselle, jossa ensimmäinen vaimo kuoli. Seuraavana vuonna uudelleen avioiduttuaan Viljami Pesola muutti Kokkolan Linnusperälle täysin ruotsinkieliselle seudulle. Täältä he muuttivat myöhemmin Torkinmäelle. Sieltä Pesola hankki maata, jonka myi asuntotonteiksi. Tätä aluetta ryhdyttiin…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Murre ja tapakulttuuri

    Vapun viettoa Oosinkalliolla

    Kaustisella ei vappua erikoisemmin vietetty ainakaan 1940-luvun aikoihin. Se oli työssä käyville ja koululaisille vapaapäivä. Maanviljelijät toimivat normaaleissa arkiaskareissaan ja olivat tyytyväisiä, kun saivat vapaapäiviään viettäviä apulaisiksi siemenperunoiden nostoon. Ne kerättiin kellarista isoihin perunalaatikkoihin, jotka useimmiten pinottiin talon sisälle ikkunoiden eteen valoon itämään. Nehän pilasivat monen viikon ajan sisäsisustuksen, mutta silloin ei sisustamisesta edes puhuttu. Mikäli navetassa oli isohkot ikkunat ja pienempien eläinten ketat sopivasti ikkunoiden edessä, laatikot voitiin pinota sopivasti myös näiden kettojen yläpuolelle. Yksi vapun merkkipaalu oli, kun ns. oltermannit kiersivät kylällä. Oltermanneilla oli tärkeä tehtävä. Kerran vuodessa, vappuna, ne kävivät jokaisessa talossa, jossa oli savupiippu, oli se…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Murre ja tapakulttuuri - Uncategorized

    Haltioista ja ruumhin väestä

    Sillon ennen oli niitä haltioita. Ihimiset oli siinä uskosa, että niitä on ja sitte ne näkivät niitä kans. Se yks Matti-vainaa sano, ko kysyin hältä, että onko hän niin rohkia, että olis ruumhin ollesa riihesä sieltä noutanu kiviä kiukhasen. Köyhäjokiset oli tuollain puhunut. Niin minä Matilta tuota peräsin niin Matti sano, ”ettei siinä oo erääkään”. Se puhu sillä lailla paskakielellä, että ”öyhäjokiset” uskovat tuommosia ja uskovat omia valheithan. Mutta kyllä siihen aikhan uskothin noitia. Pikku-Klumpin isäntä-vainaa, se Junnon äijä, niin se toimitti tätä. Se isse oli haukkumanimelthän Taipi-Jussi, se oli kerran päishän oli ollu talavella meirän kirkolla. Siinä oli sillon…