Juho Wirkkalan (1874-1961) tarinoita merkitsi muistiin Eino Isohanni vuonna 1951. Hänestä tuli Keski-Pohjanmaan maakuntaliiton toiminnanjohtaja 1950-61. Työtä aloittaessaan hän kiersi maakunnassa ja haastatteli nauhalle ihmisten keromuksia vanhoista ajoista. Maakuntaliiton arkistosta löytyi runsaasti Kaustisella tehtyjä haastatteluja, joista seuraavassa muutamia. Haastattelut olivat luonnollisesti murteella eikä niitä ole puhtaaksikirjoituksessa stilisoitu. Iso-Mosala oli voimamies Täällä on ollu Iso-Mosala (Matti Kentala 1838-1888) tietämäni mukaan varsinainen voimamies. Isä-vainaja toimitti, että hän oli ollu sen seliäsä. Heitä oli ollu kuus poikaa ko se oli uinu joesta tästä kohasta joen yli. Ja sitte sillä oli semmonen pläkkihevonen, joka ei jaksanu vetää ko se tuli täältä messästä puukuorman kans.…
-
-
Kaustislaisen moukarinheiton historiaa tutkittaessa voidaan palata aivan 1960-luvun alkuun, jolloin seuran toiminta oli muutenkin varsin vilkasta. Tuolloin Heino Hanhikoski ja Arto Kaustinen heittivät miesten moukaria yli 40 metriä (Heino 48,07 ja Arto 40,05) ja nappasivat palkintoja piirin kisoissa. Taustalla oli Pauli Kaustisen vuonna 1940 heittämä pitäjän kärkitulos 38,21. Nyt siirryttiin siis uudelle kymmenluvulle. 1990-luvun alussa monipuolinen urheilumies Seppo Harju ja hänen poikansa Harri kilpailivat ahkerasti ja toivat Kaustisen nimeä tunnetuksi moukaripiireissä. Harri nakkasi moukaria 46,38 ja hätyytteli Hankikosken pitäjän ennätystä. 1990-luku muutti sitten lajin kehitystä niin Kaustisella kuin koko maassa. Tarkemmin Kaustisen Moukarikarnevaalien taustaa tutkittaessa voidaan siirtyä vuoteen 1992. Tuolloin…
-
Keväällä 2018 käynnistyi Kaustisen moukarikarnevaaleilla kehittämishanke. Samalla karnevaalitoimikunnan kokouksessa Lalle Brobergin aloitteesta syntyi ajatus tehdä kirja karnevaalien historiasta. Toukokuussa 2019 valmistuneen kirjan lähtökohtana on ollut arkistomateriaali, jonka Kaisu Nikula oli koonnut Kaustisen moukarikarnevaalien vuosina. Nuppu Laaksonen oli valinnut tähän materiaaliin tekstit lähinnä Keskipohjanmaa lehdessä olleista artikkeleista. Mikko Laaksonen oli apuna kokonaisuutta rakennettaessa. Matti Peltoniemi oli tässä työssä ollut mukana asiantuntijana ja tilastomiehenä. Kuvat kirjaan kerättiin seuran arkistosta, lehtikuvista sekä Ville ja Kalle Nikulan kuva-arkistosta. Talvimestaruuskisojen järjestäminen Kaustisella 1998 oli alkusysäys tulevalle kehitykselle. Mauri Auvinen SUL:n edustajana oli paikalla ja uskoi Keskipohjanmaan lehtihaastattelussa, että Kaustisella jatketaan talvella SM -kisoja. Näin ovat…
-
(kirjoittanut Otmar Myllymäki 1970-luvulla) Se on pitäjä Pohjanmaalla, jossa on kaksi jokea hallan syntysijoja tervan poltto tantereita. Pienempi Köyhäjoki nimeltänsä, vereltänsä hyvin vähäinen vaatimaton varoiltansa, hengeltä sitkeä väkevä. Viel´ on täällä miesten mahti, joilta säilyy pojille tahti, joesta vähät eletään, rantoja sen hoiretaan. Markunkoski, Perhon veret joutuin panee virtaamaan. Mosalassa ruvis-parka moniks paloiks pärkyää. Paloista synty pitäjän leipä, leipä rukhiinen lupaava, jolla kasvoi kaustislaiset peltojansa raivaamaan. Leivällä tällä, joskus leveävällä tairotkin esille tulevat. Silloin saamme leheristä kiitokset poikaimme lukia. Myllykoskella vetten vauhti turpiinihin ohjataan. Energiaa joka paikan meille se nyt valmistaa. Tääl´ on isäin vankat pohjat kansan soiton omat ohjat,…
-
Aulis Tastulan (1934-2010) muistitietoa haastattelunauhalta Jyrkkä törmä Jylhäshen pikku tippa Timoshen hamhen heitto Hanhishen nytkähys Nyykoolhin siitä virsta Vintturille saman verran Saarukhan konkotin Kolalle kämmin Känsäkankhalle kiipesin Kivipäähän haroin Haarhan livuin Lierekshen menin Meriläishen ja löysin koko Halsuan. Antti Vintturi keijaa… …. Antti Vintturi keijaa tulee huomenna meille mitä sinne? vikahtheita takohan mitä vikahtheilla lamphaille heiniä mitä lamphailla lapsille vaatheita mitä lapsilla lastuja näppihän mitä lastuilla uunia lämmitethän mitä uunilla kukkoja paistethan mitä kukoilla herroille syömiks mitä herroilla käräjiä käymhän mitä käräjillä vääriä oikaisthan. Tuomaasta jouluun … Tuomaasta kuusi kyntteliin kynttelistä kolome Mattiin Matista neljä Maariaan Maariasta viis Valpuriin Valpurista…