Leevi Nikula (11.4.1933-2.3.2023) oli tietenkin ensimmäiseksi minulle vanhin veli, koska on ollut elämässäni aina – vähän myös isän korvike joissain asioissa, oma isämme kuoli ollessani vain 13-vuotias. Mutta oli Leevi runsaasti muutakin kuin 21 vuotta vanhempi veli, aikamoinen keskustelu- ja asioiden ja teorioiden pallottelu- ja väittelykumppani kaiken mahdollisen aiheen ja asian äärellä. Ikuinen Pelle Peloton, keksijä ja suunnittelija, kaikesta kiinnostunut loputon ideapankki, jolta eivät teoriat eivätkä hypoteesit loppuneet. Lapin kullankaivajien lämmin ystävä ja pitkäaikainen kävijä ja jäsen. Niistä porukoista meillä on vain harmaa aavistus. Pitkäaikainen portsari niin Motelli Marjaanassa, ravintola Pelimannissa kuin Kokkolan Seurahuoneella. Mies, jonka sanonnat elävät edelleen, joka…
-
-
Vanhat valokuvat kotikunnan maisemista herättävät aina paljon kiinnostusta. Kun eteen sattuu tunnelmallinen maalaus vaikkapa vuosisadan takaa, katsoja heittäytyy helposti aikamatkalle lapsuuteensa tai vieläkin vanhempaan aikaan: siihen mielenmaisemaan, jota pystyy vain kuvittelemaan tai joka on siirtynyt muistoihin entisten sukupolvien tarinoissa. ”Lauvantai-ilta Kaustisen Tastulassa 29.6.18” on Museovirastomme sivuilla oleva kuva, joka pysäyttää. Missä tällainen maisema on ollut? Missä näin kaunis ja samalla herkkä taloryhmä on ollut? Mitä siitä on jäljellä? Kuvan tekijä on Toivo Salervo. Kuka hän oli ja mitä mahtoikaan Salervo Tastulassa sinä kesäkuisena lauantaina ollut muuta tekemässä paitsi maalaamassa tätä hienoa taulua. Toivo Salervo oli Kuopiossa vuonna 1888 syntynyt arkkitehti,…
-
Niihin aikoihin kun Sputnik-avaruusalus ammuttiin avaruuteen, konstaapeli Erkki Mansikka-aho jännitti, valitaanko hänet Kaustiselle poliisiksi. Kyllä valittiin, ja Evijärvellä 1927 syntynyt konstaapeli muutti Pirkko-vaimonsa ja lastensa kanssa Kaustiselle Jyväskylästä. Kirjoitettiin siis vuosi 1957. Alkoi pitkä ja värikäs työura, joka päättyi vuonna 1980. Tätä uraa Kaustisella ja koko jokilaaksossa muistellaan lämpimin tuntein. Mansikka-aho oli niitä poliiseja, johon voitiin aina turvautua vaikeissa paikoissa. Nyt 95-vuotiaana Erkki viettää eläkeläisen elämää synnyintanhuvillaan Evijärvellä pari vuotta vanhemman Pirkkonsa kanssa. Yhteistä liittoa on kestänyt 71 vuotta. Poliisin uran Mansikka-aho oli aloittanut jo 1948 Jyväskylässä. Hän oli ensin järjestyspoliisina ja sitten rikospoliisissa. Kaustinen oli toki tuttu paikka, jonka…
-
Toukokuussa 2021 tuli kuluneeksi 80 vuotta maaottelumarssista Ruotsia vastaan. Tuo tapahtuma ajoittui välirauhan aikaan. Puolitoista miljoonaa suomalaista suoritti osuutensa esikuvinaan presidenttimme Risto Ryti sekä tunnettu urheilumies Lauri ”Tahko” Pihkala, Suomen pesäpallon isä. Kaustinen oli innokkaasti mukana. Maaottelumarssin järjestäjinä olivat suojeluskunta ja lottajärjestö marttojen ja Pohjan-Veikkojen ohella. Urheilu oli ollut talvisodan takia täysin lamassa. Välirauha antoi toivoa asioiden muuttumisesta, joskin optimismi särkyi jatkosodan alkaessa. Helsingin olympialaisista vuodelle 1940 ei tullut sodan takia mitään. Urheilutapahtumia ei järjestetty edes Pohjanmaalla, joka säästyi pahimmilta iskuilta. Asevelvollisuusikäiset miehet olivat rintamalla. Kaustislaiset olivat pääosin Kannaksella Kiviniemen lohkolla talvisodassa, ja jatkosodassa useimmat lähtivät taisteluun keskipohjalaispataljoonassa Värtsilän suunnalta…
-
Elokuva oli tullut Suomessakin viihteen alan merkittäväksi tekijäksi jo sota-aikana 1940-luvulla. Kaustisen ensimmäinen elokuvateatteri oli Pajalassa niin kutsutun terveystalon paikalla. Ahkera yrittäjä ja monitoimimies Oskari Tuominiemi päätti hyvien kokemusten ansiosta rakentaa uuden teatterin Pajalantielle Finnintuvan naapuriin. Elettiin aivan 1950-luvun alkua. Oskari Tuominiemi (1897-1971) oli seppä, joka pisti kaustislaisten fältit ja äkeet kuntoon. Tämän tehtävän vuoksi hän oli saanut vapautuksen asepalveluksesta. Ennen sotia Oskari oli koonnut erilaisista ajoneuvoista omatekoisen traktorin, ja tekipä niitä myyntiinkin. Pajalaan kohosi ullavalaisten kirvesmiesten Urho ja Tyko Honkalan avulla teatteri, joka oli ”pystyyn timprattu” rakennus, ja sen nousevaan katsomaan mahtui puolitoista sataa katsojaa. Suomi-Filmit vetivät katsojia muualtakin…