Hintrikin kauppaTastulan ensimmäistä kauppaa pitivät Tastulan Hintrekki (Tastulan Tuomaan vaarin veli) ja Peltoniemen Jussi (Juho Juhonpoika Peltoniemi). Kauppa oli Hintrekin talossa Tuomas Tastulan nykyisen talon paikalla. Se toimi 1900-luvun alkupuolella talon porstuakamarissa. Saman talon tuvassa oli Joulun alla riisipuuro kypsymässä, kun naisasiakas tuli kauppaan. Hänelle oli puuronhyvä haju ottanut nenään ja hän oli tokaissut harmistuneena: ”konstikos se on kriiskryynipuurua keittää, ko on kryynit issellä.” Kuvassa kauppiaspariskunta Hintrekki (1867-1937) ja Maria Tastula(1859-1936) Armas Luomala, joka kaatui sodassa, oli Hintrekin luottomies ja toimitteli asioita Kokkolassa käydessään. Kokkolan Pohjanmaan tukkuliikkeessä oli töissä vielä 1950-luvulla jo eläkeikäinen kirjanpitäjä Eskon Liisa. Hän näytti Heimo Peltoniemelle vielä…
-
-
Metsäpäällikkö Matti Verneri Penttilä syntyi Kaustisella 29.4.1900. Hän kuoli Heinolassa 26.3.1988. Verneri Penttilä seurasi isäänsä Matti Matinpoika Penttilää sekä ammatissa että harrastuksissa. Maanviljelijä-isä oli metsä- ja uittopäällikkönä Kaustisen Köyhäjoen ja Perhon alueilla, ja poika opetteli metsäasioita isänsä matkassa pienestä pitäen. Samoin hän seurasi isäänsä Kaustisen torvisoittokunnassa, jossa isä oli soittanut b-kornettia ensimmäisestä kokoonpanosta alkaen jo vuodesta 1897. Verneri Pentilä oli serkkunsa Jalmari Penttilän tavoin muutaman kuukauden Korsholman sotilassoittokunnan opissa vapaussodan aikaan ja osallistui myös sotatoimiin Tampereen valtauksessa. Sotaväkiaikana 1922-23 hän soitti Valkoisen Kaartin soittokunnassa Helsingissä. Sittemmin Penttilä oli yhdessä Toivo Varilan kanssa Kaustisen soittokunnan kantava voima ja johtajanakin 1930.luvun alussa.…
-
Samuli Penttilä (alkuaan Kentala) oli maanviljelijä ja maallikkosaarnaaja, joka syntyi Kaustisella 12.6.1895. Hän kuoli 22.6.1981. Samulin vanhemmat olivat maanviljelijä Sakari Antinpoika Penttilä (alkuaan Kentala) ja Maria Tofferi os. Liedes. Samuli oli yhdeksanlapsisen perheen nuorin. Hänen omaan perheeseensä syntyi kahdeksan lasta. Siihen aikaan oli luonnollisesta, että joku pojista jatkoi isänsä ammattia. Näin teki myös Samuli . Hänen kotitilansa oli kuitenkin pieni, ja karjasta saadut tulot riittivät nipin napin suuren perheen elättämiseen. Lisäansioiden saamiseksi tarvittiin sivuammatteja. Samuli Penttilän sivuammattina oli suutarin työ. Hän oli mukana Vapaussodassa Tampereen, Viipurin ja Kämärän taitseluissa. Kaustisen kunnassa Samuli Penttilä oli kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja 1934, valtuuston jäsen 1935-37…
-
Kaustisen Metsäkylän maamiesseuran perustamiskokouksenPöytäkirja 1909Pöytäkirja on tehty Kaustisen Metsäkylän perustavassa maamiesseuran kokouksessa KaustisellaPenttilän talossa Helmikuun 23.päivä 19091 §Tätä kokousta varten puheenjohtajaksi valittiin Kasperi Wirkkala ja pöytäkirjaa tekemään AleksiWintturi2 §Kokous katsoi tarpeelliseksi perustaa Kaustisen kuntaan toinen maamiesseura, joka käsittää kokoMetsäkylän ja jonka toiminimi tulee olemaan Metsäkylän maamiesseura, joka pyytää yhtyäpaikallisseurana Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuraan.3§Tässä perustetulle seuralle valittiin johtokunta ja valituksi tulivat: Alfred Jylhä, Aleksi Harjukoski,Kusti Teirikangas, Matti Teirikangas, Alfred Hautakoski ja Aleksi Wintturi.Varajäseniksi valittiin: Opettaja Emil Anttola, Heikki Tastula, Nikolai Viitala ja Antti UusitaloPaikalla luettu ja hyväksytty, kokouksen puolestaKasperi WirkkalaAlfred Jylhä, Kusti Teirikangas, Matti Teirikangas, Kusti Jylhä, Aleksi Harjukoski, Aleksi Wintturi4§Luettiin Kaustisen maamiesseuralle…
-
Kaarlo Armas Ensio Järvelä (14.12.1918–2002) oli syntyisin ”Kivikankhalta”, Kaustisen Varilan kylästä. Hän oli vanhin perheen kolmesta lapsesta. Eino Järvelä (s.1920), joka oli poikien luokkatoveri, muistaa Armaan ja tämän veljen Aaron koulupoikina kerran tehneen nk. Jussin tuvan päätyyn suuren, puoli seinää peittäneen jouluaiheisen maalauksen. Heidän opettajansa Inkeri Koskimies oli vaikuttunut työstä ja kehotti poikia hakeutumaan alalle, jossa taiteilijan lahjoille on käyttöä. Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla Armas Järvelä työskenteli Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan (KPO) mainospäällikkönä Kokkolassa. Hän toimi myös kuvataiteen parissa ja oli mm. perustamassa Kokkolan kuvataideyhdistystä. Lahden ja Kuopion kautta Järvelä siirtyi SOK:n Helsingin tehtaiden mainoshoitajaksi vuonna 1956. Tässä toimessa hän työskenteli yli…