• Uncategorized

    Perintöni Kaustinen – kotiseutulukemista nuorille ja lapsille

    1898 Ensimmäiset hiihtokilpailut Kaustisen ensimmäiset hiihtokilpailut pidettiin Köyhäjoella. Oikein sanomalehdessä oli kuulutettu kilpailijoita paikalle. Kovasti kuhistiin, että halsualainen mestari Heikki Korkeaniemikin oli tulossa aikoen näyttää paikallisille hiihtämisen mallia. Lunta satoi kuin märkiä turvakoita. Se tiesi sitä, että keli olisi vaikea niille, joiden suksen pohjissa ei olisi kunnon voidetta. Koulun opettaja Pahkala oli pyytänyt Haaran seksmannia tuomaan kaupungista hyvää suksivoidetta. Hän aikoi voittaa kisan. Hiihtokilpailun alussa kävi pian ilmi, että Köyhäjoen omat nuoret hiihtivät hirmuisesti. Pieni Anttilan Juhanikin hiihti niin, että tuntui ihan siltä, että ”se meinaa issensä tappaa”. Juhanilla ja monilla muilla oli suksen pohjissa hautatervaa. Halsuan mestari ei loppujen…

  • Uncategorized

    Timmerbackat kuljettavat kautta Euroopan

    Australian sokeriruokoviljelmiltä tienatut rahat antoivat kaustislaiselle Artturi Timmebackalle alkupääoman oman kuljetusyrittäjyyden aloittamiseen ja talokauppaan. Teerijärvellä syntynyt ja orvoksi nuorena jäänyt Artturi oli pitkäjänteinen ja työtä pelkäämätön mies, joka palasi kolmen vuoden kuluttua 1927 takaisin kaukaisesta kohteestaan, osti puolet aiemmin kestikievarina ja apupappilana toimineesta talosta, josta suku käyttää nimeä Koti Mosala. Siitä sai Timmerbackan perheyritys alkunsa ja toimii yhä, lähes sadan vuoden ikäisenä kuljetusyrityksenä jo kolmannessa polvessa. ArtturiTimmerbackan isä oli menettänyt tilansa liiketoimissaan, ja niinpä Artturi-poika joutui Kaustisen Varilaan ruotsia puhuvana poikasena isovanhempiensa hoiviin. Lähtökohdat eivät olleet lupaavat, mutta nuorukaisena häntä kutsui ensin salainen suojeluskunta sekäVimpelin sotakoulu sekä tehtävät kansakuntamme kuohunnan…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Kunnan ja valtion toiminta - Muistelukset - Uncategorized

    Järjestys pysyi Mansikka-ahon vahvoissa kourissa

    Niihin aikoihin kun Sputnik-avaruusalus ammuttiin avaruuteen, konstaapeli Erkki Mansikka-aho jännitti, valitaanko hänet Kaustiselle poliisiksi. Kyllä valittiin, ja Evijärvellä 1927 syntynyt konstaapeli muutti Pirkko-vaimonsa ja lastensa kanssa Kaustiselle Jyväskylästä. Kirjoitettiin siis vuosi 1957. Alkoi pitkä ja värikäs työura, joka päättyi vuonna 1980. Tätä uraa Kaustisella ja koko jokilaaksossa muistellaan lämpimin tuntein. Mansikka-aho oli niitä poliiseja, johon voitiin aina turvautua vaikeissa paikoissa. Nyt 95-vuotiaana Erkki viettää eläkeläisen elämää synnyintanhuvillaan Evijärvellä pari vuotta vanhemman Pirkkonsa kanssa. Yhteistä liittoa on kestänyt 71 vuotta. Poliisin uran Mansikka-aho oli aloittanut jo 1948 Jyväskylässä. Hän oli ensin järjestyspoliisina ja sitten rikospoliisissa. Kaustinen oli toki tuttu paikka, jonka…

  • Dokumentit - Henkilöt - Kirjat, lehdet, tutkimukset - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Herman Kerttula komennukselle Moskovaan

    Venäjän keisarin Nikolai II:n ja Suomen marsalkka Mannerheimin kohtalonyhteys lienee historian tuntijoille jotensakin tuttu. Miten keisarin kruunajaiset toukokuussa 1896 sitten koskettivat keskipohjalaista henkilöhistoriaa? Asiaan voi perehtyä lukemalla Seppo MT Vainion kirjan”Herman: tarkk´ampuja ja keisarin vartija”. Vainio on toholampilaissyntyisen Herman Kerttulan jälkeläisiä, tämän tyttären lapsenlapsi. Hän on perehtynyt seikkaperäisesti Herman Kerttulan muistiinpanoihin ajalta, jolloin tämä palveli Suomen kaartissa ja komennettiin yli kuukaudeksi Venäjälle keisarin kruunajaisten ajaksi paraatiosastoon. Herman Kerttula syntyi viidentenä lapsena Juho ja Sofia Kerttulan perheeseen Toholammilla 18. 7.1876. Enemmän kuin palveluksestaan Suomen kaartissa ja sen tarkk´ampujapataljoonassa Kerttula tuli tunnetuksi monista myöhemmistä toimistaan niin Kaustisella kuin kotikunnassaan Toholammilla. Vainion kirja…

  • Järjestöjen asiakirjat - Muistelukset - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Maaottelumarssi 1941

    Toukokuussa 2021 tuli kuluneeksi 80 vuotta maaottelumarssista Ruotsia vastaan. Tuo tapahtuma ajoittui välirauhan aikaan. Puolitoista miljoonaa suomalaista suoritti osuutensa esikuvinaan presidenttimme Risto Ryti sekä tunnettu urheilumies Lauri ”Tahko” Pihkala, Suomen pesäpallon isä. Kaustinen oli innokkaasti mukana. Maaottelumarssin järjestäjinä olivat suojeluskunta ja lottajärjestö marttojen ja Pohjan-Veikkojen ohella. Urheilu oli ollut talvisodan takia täysin lamassa. Välirauha antoi toivoa asioiden muuttumisesta, joskin optimismi särkyi jatkosodan alkaessa. Helsingin olympialaisista vuodelle 1940 ei tullut sodan takia mitään. Urheilutapahtumia ei järjestetty edes Pohjanmaalla, joka säästyi pahimmilta iskuilta. Asevelvollisuusikäiset miehet olivat rintamalla. Kaustislaiset olivat pääosin Kannaksella Kiviniemen lohkolla talvisodassa, ja jatkosodassa useimmat lähtivät taisteluun keskipohjalaispataljoonassa Värtsilän suunnalta…