The Telstars oli kitarabändi Kaustiselta 1960-luvun kultaisina tanssilava-aikoina. Yhtye oli koossa vuosina 1964-1966. Siinä soitti soolokitaraa Juha Kangas ja joskus myös tangoja viululla, Veijo Uusitalo komppikitaraa ja saksofonia, Ilpo Paavola bassokitaraa ja Kauppi Virkkala rumpuja ja lauloi. The Telstars kulki soittomatkoilla juhlapyhinä ja kesäaikaan tiivisti. Koska pojat olivat vielä nuoria, melkein alaikäisiä, täytyi matkalle aina sopia taksikuljetus ja lisätä sen kulut keikkapalkan päälle. Soittopaikkoina olivat tanssilavat sekä talviaikaan eri seurojen talot. Eteläisintä suuntaa edusti Åminne Maalahdessa ja pohjoisinta Raahe. Idässä olivat Haapajärvi ja Pihtipudas ja keskemmällä useimmat keskipohjalaispitäjät. Kaustisen Kalliopaviljonki ja Nuorisoseurantalo olivat toki yhtyeen keikkapaikkoina, usein jonkun kuuluisamman kaustislaisen…

Miten Kaustisella pidettiin kruunuhäitä Kaustislaiset häät ovat monessa suhteessa verrattavat Kalevalassa kuvattuihin Pohjolan häihin, ainakin väen sekä ruoan ja juomankin paljouteen.Häät pidettiin aina sulhaisen kotona ja hänen tai hänen vanhempainsa toimesta ja kustannuksella – tavallisesti voitolla. Häämuonavaroihin kuluu teurastettu lehmä tai sonni, puoli tynnyriä herneitä, 5-6 nelikkoa suolattujaa siikoja, 150 kiloa tuoreita silakoita, 30-90 kannua viinaa. Tosin se myöhemmin vaihdettiin kahviin ja juotavaksi piti olla myös 2500 pulloa limonadia ynnä muuta. Pääsimme perheemme kanssa muutaman kerran mukaan tällaisiin perinteisiin häihin. Häät oli pidettävä kesällä, koska niiden täytyy tapahtua väenpaljouden takia ulkosalla. Häihin kutsuttiin suullisesti käyden talosta taloon koko kylä tai…

Kaustislainen opettaja Samppa Luoma kirjotti vuonna 1912 tämän mehevän tarinan, joka kuvaa osuvasti aikoja, jolloin pelimannit olivat häissä tärkeitä henkilöitä ja tekivät soittomatkoja paljonkin kotipitäjänsä ulkopuolella. Meille kotiin tuli kerran iltaa istumaan Pöknäs-Kustiksi sanottu mies. En hänen oikeaa nimeään oikein tiennyt. Kusti kertoi mielenkiintoisia vanhoja asioita ja kertoi kaustislaisista vanhoista pelimanneista. Omat soittoreissunsa hän kävi myös läpi ja sen, miten oma pelimanniura oli alkanut. Kusti kertoi, ettei ennen koko jokilaaksossa voitu pitää häitä ilman pelimanneja. Tällaisia olivat Klumpin Hintrikki, Mariaanan Jaako eli Pikku-Lukkari, Palokankhan Kalle, Pikkulukkarin Viliami, Ylitalon Antti, Kairelan Ales, Seppä-Aapon Jukka, Santalan Alafree, Freetikin Peniami ynnä muut. Joskus…

Kaustisella 1900-luvun alussa vaikuttanut Nikulan koulun opettaja Samppa Luoma (alk. Luomala) kirjoitti vuonna 1912 kuvauksen, miten paikkakunnalla mentiin kihloihin. Kihlapari lähti aamulla varhain Kokkolaan, mutta kotiin tullessa ystävät ja sukulaiset järjestivät heille karnevaalinomaisen näytelmän, jota kutsuttiin morsiankaunhiksi tai vasthanpanijaisiksi. Helluntaita edellisellä viikolla, tavallisesti parjantaiaamuna tai torstai-iltana lähtee sulhainen puhemiehen kanssa tytön kotiin. Puhemiehenä on pojan uskottu ystävä, eikä hän ole mukana minkään tavan vaatimuksesta, vaan ainoastaan rohkeutta auttavana seuralaisena tällä vähän ujottavalla asialla. He istuvat ”ovipenkille”, pistävät sauhuksi ja juttelevat yhtä ja toista. Isäntäväki arvaa miesten asian ja käskee heidät kamariin. Kun emäntäkin on saapuvilla, alkaa sulhanen puhua: ”Me on…