• Järjestöjen asiakirjat - Muistelukset - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Maaottelumarssi 1941

    Toukokuussa 2021 tuli kuluneeksi 80 vuotta maaottelumarssista Ruotsia vastaan. Tuo tapahtuma ajoittui välirauhan aikaan. Puolitoista miljoonaa suomalaista suoritti osuutensa esikuvinaan presidenttimme Risto Ryti sekä tunnettu urheilumies Lauri ”Tahko” Pihkala, Suomen pesäpallon isä. Kaustinen oli innokkaasti mukana. Maaottelumarssin järjestäjinä olivat suojeluskunta ja lottajärjestö marttojen ja Pohjan-Veikkojen ohella. Urheilu oli ollut talvisodan takia täysin lamassa. Välirauha antoi toivoa asioiden muuttumisesta, joskin optimismi särkyi jatkosodan alkaessa. Helsingin olympialaisista vuodelle 1940 ei tullut sodan takia mitään. Urheilutapahtumia ei järjestetty edes Pohjanmaalla, joka säästyi pahimmilta iskuilta. Asevelvollisuusikäiset miehet olivat rintamalla. Kaustislaiset olivat pääosin Kannaksella Kiviniemen lohkolla talvisodassa, ja jatkosodassa useimmat lähtivät taisteluun keskipohjalaispataljoonassa Värtsilän suunnalta…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Paikat, rakennukset ja ympäristö - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Kinon elokuvat toivat viihdettä Kaustisen elämään

    Elokuva oli tullut Suomessakin viihteen alan merkittäväksi tekijäksi jo sota-aikana 1940-luvulla. Kaustisen ensimmäinen elokuvateatteri oli Pajalassa niin kutsutun terveystalon paikalla. Ahkera yrittäjä ja monitoimimies Oskari Tuominiemi päätti hyvien kokemusten ansiosta rakentaa uuden teatterin Pajalantielle Finnintuvan naapuriin. Elettiin aivan 1950-luvun alkua. Oskari Tuominiemi (1897-1971) oli seppä, joka pisti kaustislaisten fältit ja äkeet kuntoon. Tämän tehtävän vuoksi hän oli saanut vapautuksen asepalveluksesta. Ennen sotia Oskari oli koonnut erilaisista ajoneuvoista omatekoisen traktorin, ja tekipä niitä myyntiinkin. Pajalaan kohosi ullavalaisten kirvesmiesten Urho ja Tyko Honkalan avulla teatteri, joka oli ”pystyyn timprattu” rakennus, ja sen nousevaan katsomaan mahtui puolitoista sataa katsojaa. Suomi-Filmit vetivät katsojia muualtakin…

  • Järjestöjen asiakirjat - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Tapahtumahistoria

    Nuorisoseurat tekevät yhteistyötä

    Pöytäkirja on tehty Wetelin jokilaakson alapään NS piirin perustavassakokouksessa Kaustisen kirkonkylän NS- talossa 12. pv. Lokakuuta 1924Motto: ”Meill´ on paljon puhdetöitä, siksi älkää sammuttako kynttilöitä”Aluksi laulettiin yhteislaulu ”Ylös nuorten parvi sankka”1 §Valittiin tälle perustavalle kokoukselle puheenjohtaja sekä kirjuri. Valituksi tuli puheenjohtajaksiLauri Hannikainen ja kirjuriksi Katri Teerikangas.2 §Valtakirjoja ei päätetty ottaa käyttöön, koska ei kaikkien seurojen edustajilla ollut valtuutettujajäseniä.Niin päätettiin kaikkien vapaaehtoisesti käyttävän puheenvuoroja.Edustajia oli kustakin seurasta seuraavat henkilöt: Kaustisen kk. NS oli Aino Wirkkala, SiikfridPenttilä, Katri Teerikangas, Tyyri Järvelä, Wiljam Wirkkala, Otto Wirkkala, Kalle Juoperi ja WäinöHuntus.Kaustisen Ylimetsäkylästä: Oskari Wintturi ja Urho Wintturi.Kaustisen Köyhäjoelta: Jalo Penttilä, Juho Köyhäjoki ja Lauri…

  • Järjestöjen asiakirjat - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Kaustisen Metsäkylän maamiesseuran perustavan kokouksen pöytäkirja

    Kaustisen Metsäkylän maamiesseuran perustamiskokouksenPöytäkirja 1909Pöytäkirja on tehty Kaustisen Metsäkylän perustavassa maamiesseuran kokouksessa KaustisellaPenttilän talossa Helmikuun 23.päivä 19091 §Tätä kokousta varten puheenjohtajaksi valittiin Kasperi Wirkkala ja pöytäkirjaa tekemään AleksiWintturi2 §Kokous katsoi tarpeelliseksi perustaa Kaustisen kuntaan toinen maamiesseura, joka käsittää kokoMetsäkylän ja jonka toiminimi tulee olemaan Metsäkylän maamiesseura, joka pyytää yhtyäpaikallisseurana Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuraan.3§Tässä perustetulle seuralle valittiin johtokunta ja valituksi tulivat: Alfred Jylhä, Aleksi Harjukoski,Kusti Teirikangas, Matti Teirikangas, Alfred Hautakoski ja Aleksi Wintturi.Varajäseniksi valittiin: Opettaja Emil Anttola, Heikki Tastula, Nikolai Viitala ja Antti UusitaloPaikalla luettu ja hyväksytty, kokouksen puolestaKasperi WirkkalaAlfred Jylhä, Kusti Teirikangas, Matti Teirikangas, Kusti Jylhä, Aleksi Harjukoski, Aleksi Wintturi4§Luettiin Kaustisen maamiesseuralle…

  • Henkilöt - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Tapahtumahistoria

    Saarikettu, Ensio

    Maanviljelijä ja hevosmies Ensio Saarikettu (alkuaan Kettu) syntyi Kaustisella 19.11.1912. Hän kuoli 9.7.1991. Ension vanhemmat olivat Kasperi ja Aina Saarikettu os. Kaustinen. Elämäntyönsä Ensio Saarikettu teki maanviljelijänä. Läheisimpiä harrastuksia Ensiolla olivat aina hevoskasvatus ja raviurheilu. Luottamustehtäviä hänellä oli muillakin aloilla. Hän oli 17 vuotta Keski-Pohjanmaan osuuskaupan hallintoneuvostossa ja kuului Kaustisen osuusmeijerin hallitukseen ja säästöpankin isännistöön. Hevosjalostukseen ja raviurheiluun liittyi johtokunnan Keski-Pohjanmaan hevosjalostusyhdistyksen puheenjohtajuus 1957-70. Nuorena varusmiehenä Ensio Saarikerttu toimi kenraali J.W. Waldenin ratsunhoitajana Lappeenrannnassa. Varsinaiset saavutuksensa Saarikettu hankki raviurheilussa. Erakkolaisen Jyskyn ja suurjuoksija Askeleen jälkeen taloon hankittiin Kuortaneelta ori Parjaus, joka kilpaili yli 14 vuoden ajan ja saavutti yli 300…