• Henkilöt - Kaustisen kylät - Kertomukset ja tarinat - Köyhäjoki - Muistelukset

    Konsta Känsäkoski Amerikan työmailla

    Amerikan siirtolaisten piti löytää työtä varsin nopeasti maahan päästyään, sillä matkakassa riitti vain tietyn ajan päähän. Edellisessä artikkelissa Konsta Känsäkoski kertoi matkastaan Amerikkaan. Nyt oli aika päästä palkkatöihin. Oltuaan kolme päivää Victorin kaupungissa, Coloradoon päässyt Konsta Känsäkoski etsi pian töitä kultakaivoksista vuokraemännän kehottamana. Aluksi se oli hankalaa, sillä moneen kaivokseen palkattiin vain Yhdysvaltain kansalaisia, ja Konstan majoittanut emäntä arvioi hänen olevan kaivostyöhön laihanlainen. Varmuuden vuoksi Konsta pisti paljon vaatetta päälle työnhaussa, jotta vaikuttaisi rotevammalta. Hänen matkaansa lähti Amerikassa kaksi vuotta ollut suomalainen, joka taisi kieltä paremmin. Konsta kirjoitti tarvittavat fraasit lapulle, ilmeisesti foneettisesti että lausuminen onnistui. Muistelmissaan Konsta pohtii englannin…

  • Henkilöt - Kaustisen kylät - Köyhäjoki

    Konsta Känsäkosken matka Amerikkaan

    Konsta Känsäkoski syntyi Kaustisen Känsäkoskella syyskuussa 1896, perheen esikoiseksi. Reinhold ja Maija Loviisa Känsäkosken vanhimpana lapsena Konsta sai vastuulleen nuorempien sisarusten paimentamisen jo neljävuotiaasta, kuten hän kertoo jälkipolville säilyneissä muistelmissaan. Konstan tarina on rikkaasti ja eläväisin sanankääntein kerrottu, ja on hienoa saada välittää se Arviitin sivuilla eteenpäin. Kertomuksilla on sen verran mittaa, että julkaisemme ne täällä useassa osassa. Tämä on osa yksi. Lähtö Amerikkaan alkoi kutkuttaa nuoren Konstan mielessä vuoden 1913 keväällä. Konstan Ida-tädin mies William Wallila oli ollut Amerikassa jo kaksi kertaa, ja suunnitelmissa oli tuolloin lähteä matkaan kolmatta kertaa, koko viisihenkisen perheen kanssa. Konsta itse kertoo, että tuona…

  • Henkilöt - Järvelä - Kaustisen kylät

    Kortti kotiin Järvelään

    Tämän komean hevoskuvan on kotikylään lähettänyt William Järvelä, joka lähti Kaustisen Järvelästä Amerikkaan ensimmäistä kertaa vuonna 1900. William, eli Antti Viljami Antinpoika Järvelä syntyi Antti Jaakonpoika Järvilälle ja Leena Kaisa Juhontytär Varilalle huhtikuussa 1880. Ensimmäisellä matkallaan Amerikkaan Antti Viljami suuntasi velipuolensa Juho Heikki Järvelän luokse Calumetiin, jonne 1874 syntynyt Juho oli lähtenyt edeltä jo pari vuotta aikaisemmin. Kotitalo mainitaan olevan Leenantalo, Hakola. Isä-Antti oli menehtynyt jo 1887, Antti Viljamin ollessa vielä pieni poika. Sekä Antti että Juho kävivät välillä kotikylässään, lähtien takaisin Amerikkaan vuonna 1909. Leena Kaisalle vuonna 1911 lähetetyssä kortissa Antti kertoo laittaneensa äidilleen joulurahaa: viisi tuolloista dollaria on…

  • Henkilöt

    Salonkylästä Seattleen

    Salonkylän Mäkilän tilalta lähti Maria Matilda (Mari) Salo kohti Amerikkaa vuonna 1910. Salon perheessä oli jo entuudestaan kokemusta Amerikan-siirtolaisuudesta, sillä Marian isä Juho Matinpoika Salo (s. 1845) oli työskennellyt vuosisadan vaihteessa pariin otteeseen kaivoksilla Minnesotassa, Duluthissa, ja veli Kaarle (Kalle) Salo (s.1886) oli myös käynyt samoilla seuduilla tienaamassa varoja Mäkilälle muutamaa vuotta myöhemmin. Mäkilän sivukammarillinen talo oli Salonkylän suurin. Sen pihapiiristä on nykyisin jäljellä vanhoja pihamaan aittoja sekä kaksi pienempää taloa, joista toisen navetta rakennettiin ison, 50-luvulla keskeltä katkaistun talon hirsiä hyödyntäen. Maria syntyi vuonna 1888, ja ajan tapojen mukaan hänet nimettiin aiemmin syntyneen ja lapsena pois nukkuneen sisarensa mukaan.…

  • Henkilöt

    Filemon Nikula Amerikassa

    Filemon Nikula syntyi Nikulan kylässä kesäkuussa 1882. Hän oli 13-lapsisen sisarussarjan nuorin ja parikymppisenä Filemonin matka kävi maailmalle, kohti Seattlea. Ehkäpä hän ei sitä tuolloin varmaksi tiennyt, mutta Seattlen seudusta tulisi Filemonille loppuelämän koti. RMS L. Champlain -alus saapui St. Johnin satamaan, Kanadaan joulukuussa 1902. Maahantuloasiakirjojen mukaan Kaustiselta kotoisin ollut kalastaja ja työmies Filemon Nikula oli matkalla Seattleen ja niissä mainittiin sukulaismies Leonder Nikula. Filemon haki Yhdysvaltojen kansalaisuutta jo kaksi vuotta myöhemmin, joulukuussa 1904, selkeästi päättäneenä jäädä Amerikkaan paiskimaan töitä. Hänen tiensä vei kaivoksille mutta myös länsirannikon satamatöihin. Vuonna 1918, koti-Suomen jo itsenäistyttyä, Filemon kävi sotavoimien kutsunnoissa. Kutsuntapapereissa Filemonin kerrotaan…