• Dokumentit - Henkilöt - Kirjat, lehdet, tutkimukset - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Herman Kerttula komennukselle Moskovaan

    3.6.2021

    Venäjän keisarin Nikolai II:n ja Suomen marsalkka Mannerheimin kohtalonyhteys lienee historian tuntijoille jotensakin tuttu. Miten keisarin kruunajaiset toukokuussa 1896 sitten koskettivat keskipohjalaista henkilöhistoriaa? Asiaan voi perehtyä lukemalla Seppo MT Vainion kirjan”Herman: tarkk´ampuja ja keisarin vartija”. Vainio on toholampilaissyntyisen Herman Kerttulan jälkeläisiä, tämän tyttären lapsenlapsi. Hän on perehtynyt seikkaperäisesti Herman Kerttulan muistiinpanoihin ajalta, jolloin tämä palveli Suomen kaartissa ja komennettiin yli kuukaudeksi Venäjälle keisarin kruunajaisten ajaksi paraatiosastoon. Herman Kerttula syntyi viidentenä lapsena Juho ja Sofia Kerttulan perheeseen Toholammilla 18. 7.1876. Enemmän kuin palveluksestaan Suomen kaartissa ja sen tarkk´ampujapataljoonassa Kerttula tuli tunnetuksi monista myöhemmistä toimistaan niin Kaustisella kuin kotikunnassaan Toholammilla. Vainion kirja…

  • Järjestöjen asiakirjat - Muistelukset - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Maaottelumarssi 1941

    20.5.2021

    Toukokuussa 2021 tuli kuluneeksi 80 vuotta maaottelumarssista Ruotsia vastaan. Tuo tapahtuma ajoittui välirauhan aikaan. Puolitoista miljoonaa suomalaista suoritti osuutensa esikuvinaan presidenttimme Risto Ryti sekä tunnettu urheilumies Lauri ”Tahko” Pihkala, Suomen pesäpallon isä. Kaustinen oli innokkaasti mukana. Maaottelumarssin järjestäjinä olivat suojeluskunta ja lottajärjestö marttojen ja Pohjan-Veikkojen ohella. Urheilu oli ollut talvisodan takia täysin lamassa. Välirauha antoi toivoa asioiden muuttumisesta, joskin optimismi särkyi jatkosodan alkaessa. Helsingin olympialaisista vuodelle 1940 ei tullut sodan takia mitään. Urheilutapahtumia ei järjestetty edes Pohjanmaalla, joka säästyi pahimmilta iskuilta. Asevelvollisuusikäiset miehet olivat rintamalla. Kaustislaiset olivat pääosin Kannaksella Kiviniemen lohkolla talvisodassa, ja jatkosodassa useimmat lähtivät taisteluun keskipohjalaispataljoonassa Värtsilän suunnalta…

  • Uncategorized

    Elina Haglund oli yhdistystoiminnan johtohahmoja

    20.4.2021

    Elina Haglund (s. Anna Elina Varila 1892—1977) oli Varilan Markun talon emäntä ja Kaustisen yhdistystoiminnan voimahahmoja. Varilan myllyn tytärAnna Elina syntyi 3. tammikuuta 1892. Hän oli Isaac (”Iisak”) Varilan ja Loviisan (o.s. Huntus) viides lapsi. Varilat asuttivat tuolloin Markun taloa Varilan kylässä Perhonjoen varrella. Varilan sukuun oli kuulunut monenkirjavia hahmoja – kuten Elina muistelisi, ”meissä kaikissa [on] sitä herrasverta, ja talonpoikaisverta, se on niin sekoittunut” – joista Elinaa aikuisena kiinnostaisivat erityisesti isoäidin isä, kappalainen Isak Hedberg, ja isän ”pikkuserkku” (Elinan mukaan), kanteleensoittaja Kreeta Haapasalo.1Taannoisempi ihailunkohde Elinalle oli Iisak-isän koskessa ollut mylly. Elinan lapsuusmuistoissa olivat ”kalliit” vanhemmat keskeisissä rooleissa.2 Elinaan teki…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Paikat, rakennukset ja ympäristö - Tapahtumahistoria - Uncategorized

    Kinon elokuvat toivat viihdettä Kaustisen elämään

    18.4.2021

    Elokuva oli tullut Suomessakin viihteen alan merkittäväksi tekijäksi jo sota-aikana 1940-luvulla. Kaustisen ensimmäinen elokuvateatteri oli Pajalassa niin kutsutun terveystalon paikalla. Ahkera yrittäjä ja monitoimimies Oskari Tuominiemi päätti hyvien kokemusten ansiosta rakentaa uuden teatterin Pajalantielle Finnintuvan naapuriin. Elettiin aivan 1950-luvun alkua. Oskari Tuominiemi (1897-1971) oli seppä, joka pisti kaustislaisten fältit ja äkeet kuntoon. Tämän tehtävän vuoksi hän oli saanut vapautuksen asepalveluksesta. Ennen sotia Oskari oli koonnut erilaisista ajoneuvoista omatekoisen traktorin, ja tekipä niitä myyntiinkin. Pajalaan kohosi ullavalaisten kirvesmiesten Urho ja Tyko Honkalan avulla teatteri, joka oli ”pystyyn timprattu” rakennus, ja sen nousevaan katsomaan mahtui puolitoista sataa katsojaa. Suomi-Filmit vetivät katsojia muualtakin…

  • Uncategorized

    Osuuskaupan tunnelmaa 1930-luvulla

    11.4.2021

    PUNAISEN HUONEEN TYTÖT – elämää 1930-luvun kahvilassa 1930-luvulla oli ”siistiä” istua osuuskaupan kahvilassa. Punaisen huoneen tytöt kertovat ajasta, jolloin tulevaisuus oli vielä olemassa eikä sen viimeistä käyttöpäivää tunnettu. ”Minä kaivan krooppia” Se oli Kaustisen ensimmäinen kivinen liiketalo. Elettiin lamanjälkeistä vuotta 1933. Osuusmeijerin kivilinna rakennettiin vasta kolme vuotta myöhemmin. Meijeristä tuli kyllä korkeampi, mutta kreikkalaisista temppeleistä lainattuine julkisivuineen se edusti jo rakennettaessa vanhaa tyyliä. Kappelinkankaalle nousevan osuuskaupan liiketalon etuseinä oli puolestaan lähes pelkkää lasia. Harjakattoa ei ollut ollenkaan. Tasapäätyisiksi muurattujen seinien taakse jäivät piiloon vinosti laskeutuvat katot, joita pitkin vesi kyllä juoksi ränneihin. Mutta missä rännit olivat? Nekin oli piilotettu seinän…