Opettaja Abraham Björck syntyi verosepän poikana Kaustisella 12.1.1849. Hän opetteli jo nuorena poikana urkujen soittoa ja toimi Kaustisen kirkossa virkaatekevänä urkurina, kunnes lähti Jyväkylään seminaariin opiskelemaan kansakoulunopettajaksi 17-vuotiaana itse Suomen koululaitoksen isän Uno Cygnaeuksen johdolla. Valmistuttuaan Björck sai ensimmäisen opettajan paikkansa Perniön kunnan kirkonkylän koulusta läheltä Saloa 1872. Siellä hän toimi myös virkaatekevänä urkurina Särkisalon eli Finnbyn kirkossa. Björck muutti Paimioon ja siellä olevan Jokelan koulun opettajaksi vaimonsa kanssa 1881 ja teki tätä työtä yli 70-vuotiaaksi. Siirryttyään eläkkeelle 1926 Abraham Björck kirjoitti muistelmansa elämänsä alkuvaiheista aina niihin vuosiin, jolloin hän toimi Perniössä opettajana. Perniössä ja Paimiossa Björck muistetaan vielä tänään,…
-
-
Pohjan-Veikkojen perustajat Otto Känsälä Kaustisen Pohjan-Veikkojen ensimmäisen puheenjohtajan Otto Känsälän (1889-1970) aivan kuten hänen serkkunsa Oivan (1891- 1962) isät Matti Eliaanpoika ja Aleksanteri Eliaanpoika olivat Peltoniemen sukua ja lähteneet vävyiksi Tastulan kylältä Känsälään. Otto oli nuoresta saakka innostunut nuorisoseuralainen. Sen piirissä hän toimi ja loi samalla suhteita alueen muihin nuorisoseuroihin. Kaustisen nuorisoseurassa hän sitten toi esiin ajatuksen urheiluseuran perustamisesta ja sai ajatukselleen kannatusta muun muassa nuorisoseuralaisilta kuten Elina Varilalta (Haglund), Lempi Järvelältä ja Emma Virkkalalta. Otto Känsälä urheili itsekin. Hänen nimensä löytyvät tulosluetteloista nuorisoseurojen hiihtokilpailuista ja heittojen kolmiotteluista. Muistikuvien mukaan Otto oli vahva mies, joka teki vaikutuksen kerran kävelemällä käsillään…
-
Kesä 1964 jää historiaan Kaustisen Pohjan-Veikkojen vaiheissa. Seurassa vallitsi tavattoman suuri urheiluinnostus. Se näkyi menestyksessä piiritasolla kilpailtaessa. Se näkyi maanteillä, maastoissa ja kotikisoissa, missä kentät täyttyivät erityisesti juoksevista punapaidoista. Kaiken kruunasi seuran valovoimaisin urheilija, joka nousi otsikoihin voittaen muun muassa Suomen ja Ruotsin välisessä maaottelussa 200 metrin juoksun Helsingin Olympiastadionilla. Hän oli Timo-Jaakko Virkkala (1943-2015), joka oli toki murtautunut suuren yleisön tietoisuuteen edelliskesänä häkellyttävällä satasen ajallaan 10,2. Vaikka tulosta avitti voimakas myötätuuli, miehen kehitys oli ollut nopeaa ja suoraviivaista. Pattijoen tulos oli toki käsittämätön, kun siihen aikaan Suomen ennätys oli 10,5. Timo-Jaakon tiedettiin olevan kovassa kunnossa, ja jos vertaa hänen…
-
Arvid Virkkala syntyi Kaustisella Köyhäjoen kylässä 29.8.1897. Hän kuoli 91-vuotiaana 28.1.1988. Arvid Virkkala oli Marjaana ja Antti Virkkalan perheen yhdestoista lapsi. Jo seitsemän viikon kuluttua perhe muutti Virkkalan kylään Isolle Klumpille. Paikan nimen perusteella hänet tunnettiin yleisesti Klumpin Arviitina. Yhteensä Virkkalan perheeseen syntyi 15 lasta, joista kuusi kuoli varhain. Arvid oli nuorena varsin heiveröinen, mutta oli kuitenkin jo viisivuotiaana kodin töissä hakkaamassa havuja hevosten kuivikkeeksi. Seitsenvuotiaana Arvidin vastuulla oli lammasten paimentaminen ja lehmien kuljettaminen hakaan. Yhdentoista ikäisenä poika osallistui talon kaikkiin töihin, koska neljä vanhempaa veljeä oli muuttanut Amerikkaan. Kiertokouluun Arvid Virkkala pääsi viisivuotiaana. Yhdeksänvuotiaana poika meni kansakouluun, perheessä kun…