Leevi Nikula (11.4.1933-2.3.2023) oli tietenkin ensimmäiseksi minulle vanhin veli, koska on ollut elämässäni aina – vähän myös isän korvike joissain asioissa, oma isämme kuoli ollessani vain 13-vuotias. Mutta oli Leevi runsaasti muutakin kuin 21 vuotta vanhempi veli, aikamoinen keskustelu- ja asioiden ja teorioiden pallottelu- ja väittelykumppani kaiken mahdollisen aiheen ja asian äärellä. Ikuinen Pelle Peloton, keksijä ja suunnittelija, kaikesta kiinnostunut loputon ideapankki, jolta eivät teoriat eivätkä hypoteesit loppuneet. Lapin kullankaivajien lämmin ystävä ja pitkäaikainen kävijä ja jäsen. Niistä porukoista meillä on vain harmaa aavistus. Pitkäaikainen portsari niin Motelli Marjaanassa, ravintola Pelimannissa kuin Kokkolan Seurahuoneella. Mies, jonka sanonnat elävät edelleen, joka…
-
-
Työväen arkistosta löytyy dokumentti, jossa kaustislainen Antti Myllykangas tekee selkoa kansalaissodan tapahtumista Kaustisella. Antti on päivännyt raporttinsa 5. heinäkuuta 1919. Se on kirjoitettu käsin, mutta kannattaa perehtyä. Kaustislaissyntyisern Alpertti Myllykankaan kuolemaa Antti siinä käsittelee myös. Tästä voit lukea dokumenttia.
-
Kertoja Väinö Timonen, mv. s. 1879 Kaustisella Minäki kulijin yökyläsä ja oli iso roikka poikia ja siittä aina sitte vähän sovithin, että jos joku nyt haluaa jäärä talhon, niin toiset lähtee poies ja niin tehthinki. Ja toiset sitte telläs naapurille tyttyä ko päästhin tuphan sisälle, soli niinsanottu puhemies, että josko se saa jäärä. Jos tytöt lupas, niin se sai jäärä, mutta jossei tytöt huolinnu, niin se sai nahat. Se anto nahat sille ja sitte se saatto tahtua usiampaaki tyttyä, mutta ko toiset tytöt kuuli, että seki on antannu nahat, ei nekään huolinnu ja niitä nahkoja oli sitte niin iso pinkka,…
-
Kuusikymmentä vuotta sitten touhuttiin Kaustisen Roskakalliolla kovasti. Rakennettiin hyppyrimäkeä tähtäimena päästä näkemään uljaiden mäkikotkien lentoa. Mäki vihittiin käyttöönsä 31. päivänä maaliskuuta 1963. Suomen ensimmäiset piirustusten mukaan rakennetut hyppyrimäet olivat valmistuneet Helsingin Alppilaan ja Kajaaniin. Rakennettu hyppyrimäki ei sen sijaan ollut vielä pystyssä Kaustisen Finninkalliolla, jonne Kokkola-lehdessä kutsuttiin maaliskuussa 1899 laskijoita seuraavalla ilmoituksella: ”Mäenlaskukilpailu toimeenpannaan Kaustisella ensi lauantaina. Kokoonnutaan kirkolle klo 6 aamulla. Torvisoittokunta on mukana.” Kaustisen kalliomaastot aivan kirkonkylän kupeessa houkuttelivat aina nuoria miehiä kokeilemaan rohkeuttaan. Arvellaan, että Finninkallion ensimmäisen hyppyrimäki olisi rakennettu jo 1914. Se lienee ollut kuitenkin lumihyppyri. Joka tapauksessa 1917 perustettu Suojeluskunta rakensi samalle paikalle hyppyrimäen 1934,…
-
Kertoja Väino Timonen, mv. s. 1897 Kaustisella Hanhikoskelta ei oo rajalle muuta, ko hyvä kilometri. Lähimmät ruossalaistalot on jo alle kahen kilometrin, Jäneslampin talot. Vaikka ruossalaisia aina moitithan, että nei pirä suomalaisia oman arvosenhan, mutta kyllä täytyy sanua, että kyllä net on nuin yksityiselämäshän kovasti mukavia ihimisiä. Aina, vaikka sinne menee millon, niin sielä pirethän sinua niinko sukulaisia ja ei ne mitenkään anna ymmärtää, ettei ne nuomalaiset oon heirän arvosia. Ja samaten nuoren väen keskuuresa oli siihen aikhan, niin aina ko sielä oli tansseja ja iltamia, niin täältä menthin sinne ja ne tuli tänne ja minkäänlaista tuomosta niinko pahaa verta…