• Henkilöt - Tekemistä, nähtävää ja koettavaa - Uncategorized

    Järvelä, Armas

    Kaarlo Armas Ensio Järvelä (14.12.1918–2002) oli syntyisin ”Kivikankhalta”, Kaustisen Varilan kylästä. Hän oli vanhin perheen kolmesta lapsesta. Eino Järvelä (s.1920), joka oli poikien luokkatoveri, muistaa Armaan ja tämän veljen Aaron koulupoikina kerran tehneen nk. Jussin tuvan päätyyn suuren, puoli seinää peittäneen jouluaiheisen maalauksen. Heidän opettajansa Inkeri Koskimies oli vaikuttunut työstä ja kehotti poikia hakeutumaan alalle, jossa taiteilijan lahjoille on käyttöä. Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla Armas Järvelä työskenteli Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan (KPO) mainospäällikkönä Kokkolassa. Hän toimi myös kuvataiteen parissa ja oli mm. perustamassa Kokkolan kuvataideyhdistystä. Lahden ja Kuopion kautta Järvelä siirtyi SOK:n Helsingin tehtaiden mainoshoitajaksi vuonna 1956. Tässä toimessa hän työskenteli yli…

  • Henkilöt - Järjestöjen asiakirjat - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Julkishallinnon asiakirjat

    Varila, Kusti

    Kaustislainen Kusti (Aukusti) Varila oli syntynyt 24.8.1928. Hän kuoli Kaustisella 19.7.1984. Kustin vanhemmat olivat talollinen Kustaa Varila ja Helka os. Varila. Kusti oli nuorin 12-lapsisesta perheestä. Hän ryhtyi viljelemään kotitilaansa jo 14-vuotiaana isänsä kuoleman jälkeen. Kusti Varila oli maanviljeljöiden ja -tuottajien edusmies, joka hoiti asioita monilla tahoilla.Hän viljeli omaa kotitilaansa ja kehitti sitä hankkimalla mm. 2000 mustaherukan tainta. Hän ajoi yhteisiä hankkeita ja oli perustamassa kuivaamoa Varilan, Huntuksen ja Kentalan taloille. Hän oli Karjatie-hankkeen idean isä, kun Perhonjokilaakson alueen karjankasvattajat pääsivät näin irtautumaan Karja-Pohjolasta ja myymään karjansa Itikalle. Kaustisen Osuusmeijerin toiminta oli Kusti Varilaa lähellä. Meijerin hallituksessa hän oli 17…

  • Henkilöt - Järjestöt, yhteisöt ja yritykset - Kunnan ja valtion toiminta

    Valo, Ambrosius

    Alkuaan Lindgren-sukunimellä Kaustisella syntynyt Abrosius Valo oli savenvalaja Juho Liimataisen (Lindgren) ja Maria Hietakankaan poika. Hän syntyi 3.4.1885 ja kuoli 21.4.1949. Ainoana perheessään hän suomensi sukunimensä Valoksi vuosisadan alussa. Kansakoulun lisäksi hänen opiskelunsa supistui 1924 suoritettuun kirjanpitokurssiin. Opin varsinaiseen elämäntyöhönsä hän sai isältään. Tämä oli ”kruukmestari” eli savenvalaja. Kaakeleiden ja saviastioiden teon lisäksi tutuksi tulivat peltisepän työt. Nämä työt jäivät hänen viimeisikseen ja saman ammatin hän opetti pojilleen. Lisäksi Abrosius hankki maata viljltäväksi ja pienen karjan. Ambrosius Valo oli mukana Kaustisen nahanjalostusosuuskunnassa sekä Kaustisen sähkö-, saha- ja koneosuuskunnassa, jossa hän toimi usean vuoden ajan työnjohtajana eli ns. kymppinä. Hän oli…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Tapahtumahistoria

    Ylikorpi Juho

    Ylikorpi, Juho, kruununtorppari, maanviljelijä, kansanedustaja, syntyi Kaustisella 4.4.1864. Kuoli Toholammilla 25.12.1937. Vanhemmat olivat Matti Antinpoika Känsäkoski ja Kaisa Jaakontytär Kolabacka. Kaustisen Kalavedellä syntynyt Juho sairasti lapsuudessaan vaikeasti useita keroja. Jo seitsenvuotiaana hänen haaveenaan oli päästä johonkin kouluun. Kaustisella aloitettiin tuohon aikaan kiertokoulu, johon hän pääsi sisarensa Tildan kanssa. Koska sisarukset osasivat lukea, opettaja ei antanut heille ollenkaan läksyjä, mitä lapset pitivät kovin pahana. Vielä pahempaa oli odotettavissa, sillä koulumestari sanoi koulupäivän päätteeksi, että ”Kalaveren lasten ei tarvisse enää huomenna koulhun koska te ootta parempia lukehan ko minä isse”. Tämä oli Juholle kova isku, koska hän oli tiedonhaluisena lapsena todella halunnut…

  • Henkilöt - Kertomukset ja tarinat - Muistelukset - Murre ja tapakulttuuri

    Vapun viettoa Oosinkalliolla

    Kaustisella ei vappua erikoisemmin vietetty ainakaan 1940-luvun aikoihin. Se oli työssä käyville ja koululaisille vapaapäivä. Maanviljelijät toimivat normaaleissa arkiaskareissaan ja olivat tyytyväisiä, kun saivat vapaapäiviään viettäviä apulaisiksi siemenperunoiden nostoon. Ne kerättiin kellarista isoihin perunalaatikkoihin, jotka useimmiten pinottiin talon sisälle ikkunoiden eteen valoon itämään. Nehän pilasivat monen viikon ajan sisäsisustuksen, mutta silloin ei sisustamisesta edes puhuttu. Mikäli navetassa oli isohkot ikkunat ja pienempien eläinten ketat sopivasti ikkunoiden edessä, laatikot voitiin pinota sopivasti myös näiden kettojen yläpuolelle. Yksi vapun merkkipaalu oli, kun ns. oltermannit kiersivät kylällä. Oltermanneilla oli tärkeä tehtävä. Kerran vuodessa, vappuna, ne kävivät jokaisessa talossa, jossa oli savupiippu, oli se…