Kaustisen Metsäkylän maamiesseuran perustamiskokouksenPöytäkirja 1909Pöytäkirja on tehty Kaustisen Metsäkylän perustavassa maamiesseuran kokouksessa KaustisellaPenttilän talossa Helmikuun 23.päivä 19091 §Tätä kokousta varten puheenjohtajaksi valittiin Kasperi Wirkkala ja pöytäkirjaa tekemään AleksiWintturi2 §Kokous katsoi tarpeelliseksi perustaa Kaustisen kuntaan toinen maamiesseura, joka käsittää kokoMetsäkylän ja jonka toiminimi tulee olemaan Metsäkylän maamiesseura, joka pyytää yhtyäpaikallisseurana Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuraan.3§Tässä perustetulle seuralle valittiin johtokunta ja valituksi tulivat: Alfred Jylhä, Aleksi Harjukoski,Kusti Teirikangas, Matti Teirikangas, Alfred Hautakoski ja Aleksi Wintturi.Varajäseniksi valittiin: Opettaja Emil Anttola, Heikki Tastula, Nikolai Viitala ja Antti UusitaloPaikalla luettu ja hyväksytty, kokouksen puolestaKasperi WirkkalaAlfred Jylhä, Kusti Teirikangas, Matti Teirikangas, Kusti Jylhä, Aleksi Harjukoski, Aleksi Wintturi4§Luettiin Kaustisen maamiesseuralle…
-
-
Maanviljelijä, kunnallisneuvos Johannes Rantala syntyi Ullavassa 13.10. 1912. Hän kuoli Kaustisella 8.7.1992. Johannes Rantalan vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Rantala ja Matilda os.Tastula. He asuivat tilaansa Ullavan Herlevissä vuoteen 1925, jolloin muuttivat Kaustisen Tastulasta ostetulle Matiladan kotitilalle. Johannes kävi kansakoulunsa Ullavassa paitsi viimeisen kouluvuoden Vintturin koulussa. Johannes Rantala oli ennen muuta maanviljelijä. Hän laajensi tilaansa ja viljeli sitä voimaperäisesti yhdessä Eekki-veljensä kanssa. Puolisonsa kanssa Toini os.Vintturin kanssa Johannes perusti suurperheen, jossa oli 13 lasta. Johannes Rantalalta riitti aikaa lukuisten taloudellisten, julkisten ja aattellisten yhteisön toimintaan. Ennen muuta niistä on mainittava hänen luottamusmiestoimintnsa Kaustisen kunnassa. Kunnanvaltiuustoon hänet valittiin 25-vuotiaana 1937. Puheenjohtajana hän…
-
Maanviljelijä ja hevosmies Ensio Saarikettu (alkuaan Kettu) syntyi Kaustisella 19.11.1912. Hän kuoli 9.7.1991. Ension vanhemmat olivat Kasperi ja Aina Saarikettu os. Kaustinen. Elämäntyönsä Ensio Saarikettu teki maanviljelijänä. Läheisimpiä harrastuksia Ensiolla olivat aina hevoskasvatus ja raviurheilu. Luottamustehtäviä hänellä oli muillakin aloilla. Hän oli 17 vuotta Keski-Pohjanmaan osuuskaupan hallintoneuvostossa ja kuului Kaustisen osuusmeijerin hallitukseen ja säästöpankin isännistöön. Hevosjalostukseen ja raviurheiluun liittyi johtokunnan Keski-Pohjanmaan hevosjalostusyhdistyksen puheenjohtajuus 1957-70. Nuorena varusmiehenä Ensio Saarikerttu toimi kenraali J.W. Waldenin ratsunhoitajana Lappeenrannnassa. Varsinaiset saavutuksensa Saarikettu hankki raviurheilussa. Erakkolaisen Jyskyn ja suurjuoksija Askeleen jälkeen taloon hankittiin Kuortaneelta ori Parjaus, joka kilpaili yli 14 vuoden ajan ja saavutti yli 300…
-
Kaustislainen Kusti (Aukusti) Varila oli syntynyt 24.8.1928. Hän kuoli Kaustisella 19.7.1984. Kustin vanhemmat olivat talollinen Kustaa Varila ja Helka os. Varila. Kusti oli nuorin 12-lapsisesta perheestä. Hän ryhtyi viljelemään kotitilaansa jo 14-vuotiaana isänsä kuoleman jälkeen. Kusti Varila oli maanviljeljöiden ja -tuottajien edusmies, joka hoiti asioita monilla tahoilla.Hän viljeli omaa kotitilaansa ja kehitti sitä hankkimalla mm. 2000 mustaherukan tainta. Hän ajoi yhteisiä hankkeita ja oli perustamassa kuivaamoa Varilan, Huntuksen ja Kentalan taloille. Hän oli Karjatie-hankkeen idean isä, kun Perhonjokilaakson alueen karjankasvattajat pääsivät näin irtautumaan Karja-Pohjolasta ja myymään karjansa Itikalle. Kaustisen Osuusmeijerin toiminta oli Kusti Varilaa lähellä. Meijerin hallituksessa hän oli 17…
-
Alkuaan Lindgren-sukunimellä Kaustisella syntynyt Abrosius Valo oli savenvalaja Juho Liimataisen (Lindgren) ja Maria Hietakankaan poika. Hän syntyi 3.4.1885 ja kuoli 21.4.1949. Ainoana perheessään hän suomensi sukunimensä Valoksi vuosisadan alussa. Kansakoulun lisäksi hänen opiskelunsa supistui 1924 suoritettuun kirjanpitokurssiin. Opin varsinaiseen elämäntyöhönsä hän sai isältään. Tämä oli ”kruukmestari” eli savenvalaja. Kaakeleiden ja saviastioiden teon lisäksi tutuksi tulivat peltisepän työt. Nämä työt jäivät hänen viimeisikseen ja saman ammatin hän opetti pojilleen. Lisäksi Abrosius hankki maata viljltäväksi ja pienen karjan. Ambrosius Valo oli mukana Kaustisen nahanjalostusosuuskunnassa sekä Kaustisen sähkö-, saha- ja koneosuuskunnassa, jossa hän toimi usean vuoden ajan työnjohtajana eli ns. kymppinä. Hän oli…