Kaustislaiset joutuivat tekemään kirkkomatkansa 1400-luvulla Pietarsaareen. Kaarlelaan rakennettiin kirkko 1489-94, mutta kirkkomatka oli edelleen yli 50 kilometriä. Veteliin (Yliveteliin) rakennettiin kirkko 1639, ja samoin aikoihin alettiin kirkon rakennus myös Kaustiselle. Hanke kuitenkin raukesi asiaankuuluvan luvan puuttumiseen. Kaustislaiset ehtivät kuitenkin rakentaa muutamia hirsikertoja. Erään säilyneen runon mukaan ”kirkko siirrettiin Veteliin”. Siitä ajasta lähtien jäljelle jäi nimi Kappelinkangas. Vuonna 1738 Vetelin kappalaisen Jakob Forseliuksen tutkiessa historiaa, vanhat perustukset olivat vielä näkyvissä Kappelinkankaalla. Kaustislaisten hankkeen esti Kokkolan silloinen kirkkoherra Erik Galle, joka määräsi kirkon pystytettäväksi Vetelin puolelle. Kun Ylivetelin, johon Kaustinenkin silloin kuului, väkiluku kasvoi, paineet saada Kaustiselle oma kirkko kävivät suuriksi. Kaustisella…
-
-
Helsingin Sporttiklubi järjesti ensimmäiset mäenlaskukilpailut Katajanokan kallioilla 9.3.1886. Pisin hyppy kantoi 5,8 metriä, ja voittajana oli norjalainen insinööri Christian Nielsen. Mäenlasku oli saanut alkunsa Norjan Telemarkissa jo paljon aiemmin, ja siellä oli järjestetty kilpailuja vuodesta 1879. Suomen ensimmäiset piirustusten mukaan rakennetut hyppyrimäet valmistuivat Helsingin Alppilaan ja Kajaaniin. Rakennettu hyppyrimäki ei sen sijaan ollut vielä pystyssä Kaustisen Finninkalliolla, jonne Kokkola-lehdessä kutsuttiin maaliskuussa 1899 laskijoita seuraavalla ilmoituksella: ”Mäenlaskukilpailu toimeenpannaan Kaustisella ensi lauantaina. Kokoonnutaan kirkolle klo 6 aamulla. Torvisoittokunta on mukana.” Tiedossa ei ole, millaisesta tapahtumasta loppujen lopuksi oli kyse. Toki Kaustisella oli jo hiihdetty kilpaa siihen aikaan (Köyhäjoella ensimmäiset kilpailut 1898), mutta…
-
Kuka kaustislainen urheilija on ollut lähinnä olympiapaikkaa? Joku voisi veikata Paavo Jokivirtaa, joka kaatui pahasti Salpausselän hiihtojen 18 kilometrin olympiakatsastuksessa johdettuaan kilpailua sitä ennen ja menetti mahdollisuutensa 1928. Olavi Finnilä taisteli vapaapainin olympiapaikasta 1956, mutta joutui selätetyksi omasta heitostaan. Timo-Jaakko Virkkala oli 100 metrin maailmantilastossa vuonna 1964 sijalla 23. Tänä päivänä tuollaisen sijoituksen haltija lähetettäisiin ilman muuta kisoihin. Oikea vastaus on kuitenkin Mira Saarikettu. Hänen tarinansa maailman nopeuslaskun kärkeen ja kahden kristallipallon voittajaksi on kiehtova. Niin – ja se paikka Albertvillen olympialaisiin vuonna 1992 oli itse asiassa jo hankittu. Mutta kuinkas sitten kävikään. Vasta 18-vuotias kaustislainen oli voittanut Sallassa pidetyt…
-
Kaustisen kotiseutumuseo toimii vanhassa lainamakasiinissa hautausmaan vierellä. Kotiseutumuseon kahteen kerrokseen on talletettu monipuolisesti kaustislaista paikallishistoriaa. Esillä on muun muassa kansanomaisia tekstiilejä, talonpoikais- ja kotitalousesineistöä sekä vanha puhelinkeskus. Lisäksi tontilla sijaitsee suutarin mökki, jossa on esillä muun muassa suutarin työvälineitä. Rakennuksen ja kokoelman omistaa Kaustisen kotiseutuyhdistys, joka vastaa museon ylläpidosta ja toiminnasta. Museo perustettiin vuonna 1958 ja vihittiin käyttöön vuonna 1984. Osoite Siltatie 7 69600 Kaustinen Yhteydenotot Anna-Liisa Finnilä puh. 050-4079409
-
Kun KP-V:n toiminta oli sodan jälkeen luonnollisista syistä alamaissa, seuralla oli suuri onni saada riveihinsä Seppo Savolainen ( 1920-2017), joka valittiin kirkonkylän kansakoulun johtajaopettajan virkaan 1945. Savolaisesta ei tullut vain seuratoiminta-aktiivi. Hän oli innokas juoksija, hiihtäjä ja huolehti kunnostaan määrätietoisesti. Savolainen muistaa ensimmäiset Kaustisen päivät elävästi. Opettajakollega Jenni Järvelä oli kutsunut hänet tervetuliaiskahville pian Kaustiselle tulon jälkeen. Jennin puoliso Veikko oli jo kiinnittänyt huomiota nuoren tulijan reippailuun, kun hän ehdotti osallistumista tulevana viikonloppuna yleisurheilukilpailuihin. ”Niinhän mä menin ja voitin 1500 m”, Savolainen muistaa. Tuo voitto jäi lähtemättömästi mieleen myös nuorelle Teemu Pesolalle, joka todisti tapahtumaa ylpeänä. ”Meidän uusi opettaja voitti!”…