Australian sokeriruokoviljelmiltä tienatut rahat antoivat kaustislaiselle Artturi Timmebackalle alkupääoman oman kuljetusyrittäjyyden aloittamiseen ja talokauppaan. Teerijärvellä syntynyt ja orvoksi nuorena jäänyt Artturi oli pitkäjänteinen ja työtä pelkäämätön mies, joka palasi kolmen vuoden kuluttua 1927 takaisin kaukaisesta kohteestaan, osti puolet aiemmin kestikievarina ja apupappilana toimineesta talosta, josta suku käyttää nimeä Koti Mosala. Siitä sai Timmerbackan perheyritys alkunsa ja toimii yhä, lähes sadan …
Rooman keisari ja Pööskallion peikot
Lueskelin lapsena kirjahyllyssämme olevaa Martti Haavion monisataasivuista tutkimusta Suomalaiset kodinhaltiat. Minusta se oli huono. Tarinat olivat jotenkin keskeneräisiä, samantapaisia kuin kummallinen tarina Kaustisen Pööskallion peikoista. Siinähän ei tapahdu muuta kuin että pari emäntää menee hakemaan lehmiä, ja peikko Piiranen käskee heidän viedä viestin peikko Paaraselle, että peikko Paarasen lapsi kuolee. Sitten joku näkymätön tulee ryminällä uunilta alas eikä peikkoja näy …
Perintöni Kaustinen – kotiseutulukemista nuorille ja lapsille
1898 Ensimmäiset hiihtokilpailut Kaustisen ensimmäiset hiihtokilpailut pidettiin Köyhäjoella. Oikein sanomalehdessä oli kuulutettu kilpailijoita paikalle. Kovasti kuhistiin, että halsualainen mestari Heikki Korkeaniemikin oli tulossa aikoen näyttää paikallisille hiihtämisen mallia. Lunta satoi kuin märkiä turvakoita. Se tiesi sitä, että keli olisi vaikea niille, joiden suksen pohjissa ei olisi kunnon voidetta. Koulun opettaja Pahkala oli pyytänyt Haaran seksmannia tuomaan kaupungista hyvää suksivoidetta. Hän …
Miten Kaustisella mentiin ennen kihloihin
Kaustisella 1900-luvun alussa vaikuttanut Nikulan koulun opettaja Samppa Luoma (alk. Luomala) kirjoitti vuonna 1912 kuvauksen, miten paikkakunnalla mentiin kihloihin. Kihlapari lähti aamulla varhain Kokkolaan, mutta kotiin tullessa ystävät ja sukulaiset järjestivät heille karnevaalinomaisen näytelmän, jota kutsuttiin morsiankaunhiksi tai vasthanpanijaisiksi. Helluntaita edellisellä viikolla, tavallisesti parjantaiaamuna tai torstai-iltana lähtee sulhainen puhemiehen kanssa tytön kotiin. Puhemiehenä on pojan uskottu ystävä, eikä hän ole …
Miten minusta tuli pelemanni?
Kaustislainen opettaja Samppa Luoma kirjotti vuonna 1912 tämän mehevän tarinan, joka kuvaa osuvasti aikoja, jolloin pelimannit olivat häissä tärkeitä henkilöitä ja tekivät soittomatkoja paljonkin kotipitäjänsä ulkopuolella. Meille kotiin tuli kerran iltaa istumaan Pöknäs-Kustiksi sanottu mies. En hänen oikeaa nimeään oikein tiennyt. Kusti kertoi mielenkiintoisia vanhoja asioita ja kertoi kaustislaisista vanhoista pelimanneista. Omat soittoreissunsa hän kävi myös läpi ja sen, miten …