Kaustisella toimivan Jokilaaksojen Osuuspankin historia alkaa Kaustisen Osuuspankista ja sitä edeltäneestä osuuskassasta. Artikkeli on osa Arviitin juttusarjaa, jossa esittelemme kaustislaisten yritysten tarinoita. Kaustislainen osuuspankkitoiminta on satavuotiasta, sillä Kaustiselle perustettiin oma osuuskassa jo vuonna 1921. Seuraavana vuonna toimintansa aloittivat myös Köyhäjoen ja Metsäkylän pankit, palvellen näiden kylien ja lähiseutujen asiakkaita. Osuuskassa perustettiin Kaustiselle maamiesseuran aloitteesta. Osuuskassojen tarkastaja, konsulentti Heikki Tunkkari selvitti kassan toimintaa maamiesseuralle ja perustava kokous pidettiin toukokuun 3. päivänä 1921. Kassan jäseniksi liittyi heti 16 henkilöä. Myönnettyjä lainoja käytettiin 1920-luvulla esimerkiksi talousrakennusten hankintaan ja kunnostamiseen, hevosiin ja lehmiin, apulantaan, raivaukseen ja ojitukseen, sekä torppien lunastamiseen itselle. Korkoprosentti oli ensimmäisinä…
-
-
Risto Känsälän puhe 1.9.2024 Hyvät juhlivan Kaustisen Marttayhdistyksen martat, hyvät juhlavieraat. Millaiseen maailmaan tänään 95-vuotista taivaltaan juhliva Kaustisen marttayhdistys syntyi? 1800-luvun loppuvuosikymmenet olivat monenlaisen yhdistystoiminnan viriämisen vilkasta aikaa sekä kaupungeissa että varsinkin maaseudulla. Tuolloin saivat alkunsa nuorisoseurat, maanviljelysseurat, pienviljelijä-yhdistykset, ori- ja sonniyhdistykset ja monet muut. Osuuskauppoja perustettiin maaseudulle. Kansakoulujen määrä lisääntyi. Kunnallishallinto oli jo päässyt hyvään alkuun. Sekä kunnallishallinnossa että yhdistystoiminnassa keskushenkilöinä ja päättäjinä olivat miehet. Tosin toiminnassa oli mukana paljon naisiakin, mutta heidän tehtävänään oli toimia huoltojoukkoina: juhlatilojen siivoajina, tarjoilujen valmistelijoina ja muina avustavien tehtävien toteuttajina. Mutta päätöksentekijöinä ei heitä ollut. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ihmiset alkoivat päästä uuden elämän…
-
Kopperoisen perhe muutti Kanadasta Kaustisen Luomalan kylään vuonna 1936. Perheen isä, Jaakko Kopperoinen oli syntynyt Viipurin läänissä, Pyhäjärvellä vuonna 1898, ja muuttanut Kanadaan metsätöihin vuonna 1926. Äiti, Hilja Luomala (passiluettelossa Hilma Hilja Katariina Luomala, s. 22.4.1898) oli lähtenyt Kanadaan jo 1924, päätyen Montrealin kautta Torontoon. Vuonna 1930 avioituneet Kopperoiset saivat pojan, Pentin vuonna 1934. Rovasti Pentti Kopperoisen elämäntarina kerrotaan vastikään julkaistussa Vilpittömästi teidän -teoksessa (SRK ry, Oulu), ja tarina Kopperoisten muutosta takaisin Kaustiselle on lainattu tästä kirjasta, kuten myös artikkelin avauskuva Kopperoisista Kanadassa. Pentin syntymän jälkeen Toronton Brunswick Avenuella asuneet Kopperoiset työskentelivät paikallispoliitikon palveluksessa, talossa, jossa Hilja oli työskennellyt jo…
-
Mikä sai tuhansien lähtemään pitkälle taipaleelle kohti tuntematonta mannerta, kenties huhupuheiden varassa? Mitkä asiat vakuuttivat suomalaiset siitä, että vuosien työ Amerikassa olisi kaiken vaivan arvoista? Lähtökohtia valottavat monet aikakauden teokset, kuten 1950-luvulla New Yorkissa julkaistu, ammattiyhdistyksien historiasta kertova Pioneers of Labor -kirjanen. Sen siirtolaisuutta käsittelevässä osuudessa kerrotaan näin, suomennettuna: ”Siirtolainen ammattiyhdistysten rakentajana Kuten kaivostyöläisten, terästyöläisten, tekstiilityöläisten, autotehtaiden työntekijöiden ja kutojien tarinat meille kertovat, ovat siirtolaiset olleet suuressa roolissa Amerikan rakentajina. Mikäli meillä vain olisi tilaa, kertoisimme myös yhtä lailla dramaattisia tarinoita koneistajista, painotyöläisistä, kuljettajista, sekä rakennusalalta, rautateiltä ja merenkulusta. Nämä maillemme rantautuneet ihmismassat – jopa 40 miljoonaa viimeisen sadan vuoden…
-
Leevi Nikula (11.4.1933-2.3.2023) oli tietenkin ensimmäiseksi minulle vanhin veli, koska on ollut elämässäni aina – vähän myös isän korvike joissain asioissa, oma isämme kuoli ollessani vain 13-vuotias. Mutta oli Leevi runsaasti muutakin kuin 21 vuotta vanhempi veli, aikamoinen keskustelu- ja asioiden ja teorioiden pallottelu- ja väittelykumppani kaiken mahdollisen aiheen ja asian äärellä. Ikuinen Pelle Peloton, keksijä ja suunnittelija, kaikesta kiinnostunut loputon ideapankki, jolta eivät teoriat eivätkä hypoteesit loppuneet. Lapin kullankaivajien lämmin ystävä ja pitkäaikainen kävijä ja jäsen. Niistä porukoista meillä on vain harmaa aavistus. Pitkäaikainen portsari niin Motelli Marjaanassa, ravintola Pelimannissa kuin Kokkolan Seurahuoneella. Mies, jonka sanonnat elävät edelleen, joka…