Armas Järvelä Kaarlo Armas Ensio Järvelä (1918–2002) oli syntyisin ”Kivikankhalta”, Kaustisen Varilan kylästä. Hän oli vanhin perheen kolmesta lapsesta. Eino Järvelä (s.1920), joka oli poikien luokkatoveri, muistaa Armaan ja tämän veljen Aaron koulupoikina kerran tehneen nk. Jussin tuvan päätyyn suuren, puoli seinää peittäneen jouluaiheisen maalauksen. Heidän opettajansa Inkeri Koskimies oli vaikuttunut työstä ja kehotti poikia hakeutumaan alalle, jossa taiteilijan lahjoille on käyttöä. Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla Armas Järvelä työskenteli Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan (KPO) mainospäällikkönä Kokkolassa. Hän toimi myös kuvataiteen parissa ja oli mm. perustamassa Kokkolan kuvataideyhdistystä. Lahden ja Kuopion kautta Järvelä siirtyi SOK:n Helsingin tehtaiden mainoshoitajaksi vuonna 1956. Tässä toimessa hän…
-
-
Kanttori, musiikinopettaja ja Hääkuoron perustaja, musiikin sovittaja ja kaustislainen kansanmusiikin harrastaja ja tallentaja Heikki Aaro Kentala syntyi 10. helmikuuta vuonna 1920 ja kuoli 23. 1. 1991 Aaro Kentala oli J.H. Kentalan eli Finnin Jannen ja tämän puolison Olgan yhdeksäs poika kirkonkylän Mosalasta. Hän polveutui musiikkisuvusta: isä Janne (1878-1953) ja äiti Olga (1887-1963) olivat molemmat musikaalisia. Äiti oli lähtöisin Virkkalasta. Vanhemmiltaan Aaro kuuli useita kansanlauluja ja tallensi vuonna 1947 isältään kaksi laulua, muun muassa laulun ”Pienenä poikana äitini kotoa” ja äitinsä laulamista esimerkiksi onnittelulaulun ”On vuosi taas kulunut”. Laulut on julkaistu Kaustisen laulukirja I:ssä. Sukulaisten muistin mukaan Aaro-pojan pää oli aina…
-
PELTOKANGAS, ARTTURI 20.2.1898 USA k. 20.8.1973 Kaustinen Artturi Peltokangas syntyi Yhdysvalloissa East Tawas-nimisessä kaupungissa Michiganin osavaltiossa kaustislaissyntyisen äidin ja himankalaissyntyisen isän vanhimpana poikana. Artturi muutti varsin pian äitinsä ja sisarustensa kanssa Kaustiselle Järvelän kylälle. Hän jäi orvoksi 13-vuotiaana, mutta pestautui varsin nuorena talollisten rengiksi mm. Jussi Virkkalan eli kuuluisan maanviljelijän ja viulupelimannin Ylitalon Jussin palveluskuntaan. Artturi sai pian vaikutteita lukuisilta tuon ajan Kaustisen parhaimmilta pelimanneilta kuten Viljami Jylhältä, Antti Järvelältä, Antti Myllykankaalta, ja Friiti Ojalalta. Artturi liikkui paljon Viljami Jylhän kanssa ostamassa nahkoja ja tutustui myös tämän poikaan eli serkkuunsa Konsta Jylhään. Artturi soitteli ja lauleli mm. tyypillisiä piirileikkilauluja kanteleella…
-
Kuka kaustislainen urheilija on ollut lähinnä olympiapaikkaa? Joku voisi veikata Paavo Jokivirtaa, joka kaatui pahasti Salpausselän hiihtojen 18 kilometrin olympiakatsastuksessa johdettuaan kilpailua sitä ennen ja menetti mahdollisuutensa 1928. Olavi Finnilä taisteli vapaapainin olympiapaikasta 1956, mutta joutui selätetyksi omasta heitostaan. Timo-Jaakko Virkkala oli 100 metrin maailmantilastossa vuonna 1964 sijalla 23. Tänä päivänä tuollaisen sijoituksen haltija lähetettäisiin ilman muuta kisoihin. Oikea vastaus on kuitenkin Mira Saarikettu. Hänen tarinansa maailman nopeuslaskun kärkeen ja kahden kristallipallon voittajaksi on kiehtova. Niin – ja se paikka Albertvillen olympialaisiin vuonna 1992 oli itse asiassa jo hankittu. Mutta kuinkas sitten kävikään. Vasta 18-vuotias kaustislainen oli voittanut Sallassa pidetyt…
-
Kun KP-V:n toiminta oli sodan jälkeen luonnollisista syistä alamaissa, seuralla oli suuri onni saada riveihinsä Seppo Savolainen ( 1920-2017), joka valittiin kirkonkylän kansakoulun johtajaopettajan virkaan 1945. Savolaisesta ei tullut vain seuratoiminta-aktiivi. Hän oli innokas juoksija, hiihtäjä ja huolehti kunnostaan määrätietoisesti. Savolainen muistaa ensimmäiset Kaustisen päivät elävästi. Opettajakollega Jenni Järvelä oli kutsunut hänet tervetuliaiskahville pian Kaustiselle tulon jälkeen. Jennin puoliso Veikko oli jo kiinnittänyt huomiota nuoren tulijan reippailuun, kun hän ehdotti osallistumista tulevana viikonloppuna yleisurheilukilpailuihin. ”Niinhän mä menin ja voitin 1500 m”, Savolainen muistaa. Tuo voitto jäi lähtemättömästi mieleen myös nuorelle Teemu Pesolalle, joka todisti tapahtumaa ylpeänä. ”Meidän uusi opettaja voitti!”…