• Henkilöt

    Jokivirta, Paavo

    Kaustisen Pohjan-Veikkojen historiassa Paavo Jokivirta (1905- 1963) on kiistämättä henkilö, jonka saavutuksiin ja persoonaan liittyy hyvällä syyllä sana legendaarinen. Eräänlainen myyttinen juoksijahahmo mustine housuineen ja valkeine paitoineen juoksi Kaustisen Suomen urheilun kartalle ja vei perässään myös muut hienot mailerit 1930-luvulla. Jokivirta asui Viiperillä ja muutti sodan jälkeen Haapajärvelle. Ehkäpä siksi hän jäi tavalliselle kaustislaiselle hieman vieraaksi. On siksi syytä avata enemmän tämän hienon urheilijan persoonaa, harjoittelua, saavutuksia ja perhetaustojakin. Paavo Jokivirta syntyi läntisellä Uudellamaalla Pohjan pitäjässä 6. pnä marraskuuta 1905. Hänen isänsä oli Turun lähellä Marian pitäjässä syntynyt peltiseppä Ernst Victor Josefson ja äitinsä kaustislainen Sandra Granholm (entinen Löfbacka). Selvittääksemme,…

  • Henkilöt

    Kattilakoski, Matti

    Kaustisen Pohjan-Veikkojen viime vuosisadan parhaaksi urheilijaksi valittiin taannoin seuran nettiäänestyksessä suunnistaja Matti Kattilakoski (s. 1945). Hänen saavutuksensa luettelo on suorastaan hengästyttävän pitkä. Matti on suunnistanut noin 60 vuotta, mihin ovat tietenkin syinä luja terveys, terveet elintavat sekä lajin suoma mahdollisuus mitata kuntoaan ja taitoaan iästä riippumatta. Matti Kattilakoski on vaatimattomuuden perikuva, jonka hiljainen olemus harvoin paljastaa, mitä mies on kilpailuissa kokenut. Kaustisen Pohjan-Veikot on saanut oppia luottamaan siihen, että Matti tekee parhaansa, on sitten kyse Jukolan Viestin ankkuriosuudesta tai yksilömatkojen maailmanmestaruuskilpailusta. Lähipiiri tietää Matin voimavarat ja vahvuudet. Matti Kattilakosken ominaisuuksista paras on ollut kautta uran hänen rautainen kuntonsa. Hän oli…

  • Henkilöt

    Saarikettu, Olavi

    Kesti aika pitkään, ennen kuin KP-V sai kestävyysjuoksuunsa manttelinperijän Paavo Jokivirralle ja kumppaneille. Vuonna 1961 nähtiin usein Kaustisen ja Teerijärven maanteillä kuitenkin pienehkö, tavattoman keveällä askeleella juokseva nuori mies. Hän oli Olavi Saarikerttu (s. 1939), joka oli saanut harjoitteluunsa kipinän Seppo Savolaisen kannustuksesta ja huomattuaan, että menestystä oli tullut etenkin hiihdossa. Olavi Saarikettu on kymmenlapsisen perheen vanhin. Elämä ei ollut helppoa siihen aikaan, mutta sitkeä Olavi lähti päättäväisesti kuromaan eroa maamme kestävyysjuoksun kärkeen. Elämänsä parhaana juoksuna Olavi Saarikettu pitää Lahdessa juostua 5000 m:n aikaansa 14.52,6 Paavo Pystysen ja Eino Vallen vanavedessä 1963. Olavi muistaa valmennuspäällikkö Armas Valsteen sanoneen, että ”kyllä…

  • Henkilöt

    Wirkkala, Ilmari

    Taiteilija Ilmari Wirkkalan elämä (6.10.1890-10.12.1973) oli monipuolisuudessaan hengästyttävä. Hän syntyi Kaustisella kraatari Juho Wirkkalan ja tämän toisen puolison Anna-Liisa (o.s. Kentala) vanhimpana poikana. Varhaiskypsä nuorukainen oli jo teinipoikana lausumassa omia runojaan nuorisoseurojen kesätapahtumissa. Rohkeasti hän tarttui siveltimeen maalatakseen oman kotikuntansa Kaustisen nuorisoseurantalon seinämaalauksia kalevalaiseen henkeen. Tämä kolmiosainen triptyykki on nähtävissä Kansantaiteenkeskuksen aulassa. Valmistuttuaan taidekoulusta Helsingistä Wirkkala viehättyi kivenveistosta ja päästyään muotoilemaan Emil Wikströmin kivimiehiä Helsingin rautatieasemalla. Kutsu hankolaisen Granit Oy:n taiteelliseksi johtajaksi vei Wirkkalan lounaisrannikoille, meren tuntumaan. Vapaussodan mainingeissa Wirkkalasta tuli myös sankaripatsaiden tekijä. Hangossa hän perusti perheen Selma Vanhatalon kanssa. Lapsista Tapio Wirkkala syntyi 1915, Tauno 1917 ja Helena…

  • Henkilöt - Muistelukset - Seurakunta ja hengellinen toiminta - Tapahtumahistoria

    Björck, Abraham

    Opettaja Abraham Björck syntyi verosepän poikana Kaustisella 12.1.1849. Hän opetteli jo nuorena poikana urkujen soittoa ja toimi Kaustisen kirkossa virkaatekevänä urkurina, kunnes lähti Jyväkylään seminaariin opiskelemaan kansakoulunopettajaksi 17-vuotiaana itse Suomen koululaitoksen isän Uno Cygnaeuksen johdolla. Valmistuttuaan Björck sai ensimmäisen opettajan paikkansa Perniön kunnan kirkonkylän koulusta läheltä Saloa 1872. Siellä hän toimi myös virkaatekevänä urkurina Särkisalon eli Finnbyn kirkossa. Björck muutti Paimioon ja siellä olevan Jokelan koulun opettajaksi vaimonsa kanssa 1881 ja teki tätä työtä yli 70-vuotiaaksi. Siirryttyään eläkkeelle 1926 Abraham Björck kirjoitti muistelmansa elämänsä alkuvaiheista aina niihin vuosiin, jolloin hän toimi Perniössä opettajana. Perniössä ja Paimiossa Björck muistetaan vielä tänään,…