Esitelmä Kaustisen seurakunnan 150-vuotisjuhlassa Kaustisen kirkossa 30.10.2016. Tekijä: fil. tri, rovasti Raimo Aspfors KAUSTINEN – KAPPELISTA ITSENÄISEKSI SEURAKUNNAKSI Ennen seurakunnan itsenäistymistä vuonna 1866 Kaustinen oli toiminut kappeliseurakuntana lähes 100 vuotta. Kirkollisen toiminnan kannalta täällä Kaustisella merkittävä ajankohta oli syyskuun 12 päivä vuonna 1776, kun valtakuntamme silloinen päämies Kustaa III allekirjoitti kuninkaallisella sinetillä varustetun armollisen päätöksen, jossa kaustislaisten anomukseen kirkon rakentamisesta Kappelinkankaalle, kappelioikeuksista ja omasta papista vastattiin myönteisesti. Kirkonarkistossa säilytettävässä arvokkaassa asiakirjasta selviää hyvin ja seikkaperäisesti silloisten kaustislaisten anomuksen sisältö ja harras pyyntö majesteetille. Lainaan kuninkaallista lupakirjettä: ”Seurakuntajakoa on perusteltu sillä, että se saattaa sielunhoidon helpommin järjestettäväksi ja paremmalle kannalle monien…
-
-
Silver Starin tarina Alku Tarina alkoi elokuussa 1957. Olin Kairelan rannassa poikien kanssa aikaa tappamassa, kun Pentti (Myllykangas) ja Matti (Leppäniemi) tulivat ilmoittamaan valinnastani perustettavan yhtyeen rumpaliksi. Valintaan ei ollut muita perusteita ”verenperinnön” lisäksi kuin tieto, että olin nähnyt rummut ja vähän kokeillutkin. Matti – veljeni oli ollut rumpalina kokkolalaisessa Tempo – yhtyeessä. Muut ”valintakokoukseen” osallistujat olivat Aimo Järvelä ja Timo Järvelä. Rumpujen soiton parhaan neuvon sain kuitenkin veljeltäni Maunolta: ”Käytä vain paljon vispilöitä (kapuloiden asemasta), silloin ei tule niin suurta vahinkoa.” Harjoitukset aloitettiin välittömästi ja kuukauden päästä oli valmiina noin 50 kappaleen repertuaari. Lehteen pantiin ilmoitus (9.8.1957): ”Uusi 5-miehinen…
-
Armas Järvelä Kaarlo Armas Ensio Järvelä (1918–2002) oli syntyisin ”Kivikankhalta”, Kaustisen Varilan kylästä. Hän oli vanhin perheen kolmesta lapsesta. Eino Järvelä (s.1920), joka oli poikien luokkatoveri, muistaa Armaan ja tämän veljen Aaron koulupoikina kerran tehneen nk. Jussin tuvan päätyyn suuren, puoli seinää peittäneen jouluaiheisen maalauksen. Heidän opettajansa Inkeri Koskimies oli vaikuttunut työstä ja kehotti poikia hakeutumaan alalle, jossa taiteilijan lahjoille on käyttöä. Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla Armas Järvelä työskenteli Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan (KPO) mainospäällikkönä Kokkolassa. Hän toimi myös kuvataiteen parissa ja oli mm. perustamassa Kokkolan kuvataideyhdistystä. Lahden ja Kuopion kautta Järvelä siirtyi SOK:n Helsingin tehtaiden mainoshoitajaksi vuonna 1956. Tässä toimessa hän…
-
Puumalan Lautamiehentalon vaiheita Käsissäni on Museoviraston Yrjö Laine-Juvan laatima asemapiirros Puumalan kylän talorivistöstä. Vuonna 1932 laaditusta piirroksesta lasken seitsemän taloa, joista varsinaisesti viisi on rakennettuina riviin 5-10 metrin etäisyyksillä. Kaksi muuta sijoittuvat alku- ja loppupäähän ja talojen julkisivut ovat suunnattuina yhteisen pihan suuntaan. Jokaisella talolla on ryhmä ulkorakennuksia nekin rivimäisesti sijoitettuna. Talojen ja ulkorakennusten välissä on parikymmenmetrinen piha-alue, eli kaustislaisittain kartano. Sitten on ulkorakennusten väleissä risteileviä teitä. Saunoja on viisi, eli aivan joka talossa ei ollut omaa saunaa. Vinttikaivoja näyttää olleen neljä ja ne sijoitettuina saunojen lähistölle. Talot tunnistettiin omistajiensa nimistä. Kirkonkylän puolelta ensimmäisenä oli Oskari Puumalan talo, jonka pitkä…
-