Kaustisen urheiluseurakokouksen Pöytäkirja tehty 1 päivä helmik 1914 1 p Kokoukseen ensinnäkin valittiin väliaikainen puheen johtaja. Rikati Huntus ehdotti Otto Känsälää joka hyväksyttiin. 2p Valittiin johtokunta, johon kuuluu henkilöt Otto Känsälä, Oiva Känsälä, Yrjö Puumala, Nestori Kainu, Emma Wirkkala, Elina Warila ja Lempi Järvilä. 3p Johtokuntaan valittiin varsinainen puheenjohtaja Otto Känsälä, Kirjuriksi Lempi Järvilä, Rahaston hoitajaksi Nestori Kainu. 4p Päätettiin koota Urheiluseuran jäsenmaksu samassa kokouksessa 25 p. 5p Koetettiin hankkia sievä nimi Urheilu seuralle. Oiva Känsälä ehdotti nimen Pohjanveikot, joka myös hyväksyttiin. Seuran puolesta Lempi Järvilä Pöytäkirja tehty Kaustisen urheiluseuran Pohjan-veikot kokouksessa Kirkon kylän nuorisoseuran talolla 29 pnä maaliskuuta…
-
-
Kanttori, musiikinopettaja ja Hääkuoron perustaja, musiikin sovittaja ja kaustislainen kansanmusiikin harrastaja ja tallentaja Heikki Aaro Kentala syntyi 10. helmikuuta vuonna 1920 ja kuoli 23. 1. 1991 Aaro Kentala oli J.H. Kentalan eli Finnin Jannen ja tämän puolison Olgan yhdeksäs poika kirkonkylän Mosalasta. Hän polveutui musiikkisuvusta: isä Janne (1878-1953) ja äiti Olga (1887-1963) olivat molemmat musikaalisia. Äiti oli lähtöisin Virkkalasta. Vanhemmiltaan Aaro kuuli useita kansanlauluja ja tallensi vuonna 1947 isältään kaksi laulua, muun muassa laulun ”Pienenä poikana äitini kotoa” ja äitinsä laulamista esimerkiksi onnittelulaulun ”On vuosi taas kulunut”. Laulut on julkaistu Kaustisen laulukirja I:ssä. Sukulaisten muistin mukaan Aaro-pojan pää oli aina…
-
PELTOKANGAS, ARTTURI 20.2.1898 USA k. 20.8.1973 Kaustinen Artturi Peltokangas syntyi Yhdysvalloissa East Tawas-nimisessä kaupungissa Michiganin osavaltiossa kaustislaissyntyisen äidin ja himankalaissyntyisen isän vanhimpana poikana. Artturi muutti varsin pian äitinsä ja sisarustensa kanssa Kaustiselle Järvelän kylälle. Hän jäi orvoksi 13-vuotiaana, mutta pestautui varsin nuorena talollisten rengiksi mm. Jussi Virkkalan eli kuuluisan maanviljelijän ja viulupelimannin Ylitalon Jussin palveluskuntaan. Artturi sai pian vaikutteita lukuisilta tuon ajan Kaustisen parhaimmilta pelimanneilta kuten Viljami Jylhältä, Antti Järvelältä, Antti Myllykankaalta, ja Friiti Ojalalta. Artturi liikkui paljon Viljami Jylhän kanssa ostamassa nahkoja ja tutustui myös tämän poikaan eli serkkuunsa Konsta Jylhään. Artturi soitteli ja lauleli mm. tyypillisiä piirileikkilauluja kanteleella…
-
Kaustislaiset joutuivat tekemään kirkkomatkansa 1400-luvulla Pietarsaareen. Kaarlelaan rakennettiin kirkko 1489-94, mutta kirkkomatka oli edelleen yli 50 kilometriä. Veteliin (Yliveteliin) rakennettiin kirkko 1639, ja samoin aikoihin alettiin kirkon rakennus myös Kaustiselle. Hanke kuitenkin raukesi asiaankuuluvan luvan puuttumiseen. Kaustislaiset ehtivät kuitenkin rakentaa muutamia hirsikertoja. Erään säilyneen runon mukaan ”kirkko siirrettiin Veteliin”. Siitä ajasta lähtien jäljelle jäi nimi Kappelinkangas. Vuonna 1738 Vetelin kappalaisen Jakob Forseliuksen tutkiessa historiaa, vanhat perustukset olivat vielä näkyvissä Kappelinkankaalla. Kaustislaisten hankkeen esti Kokkolan silloinen kirkkoherra Erik Galle, joka määräsi kirkon pystytettäväksi Vetelin puolelle. Kun Ylivetelin, johon Kaustinenkin silloin kuului, väkiluku kasvoi, paineet saada Kaustiselle oma kirkko kävivät suuriksi. Kaustisella…
-
Helsingin Sporttiklubi järjesti ensimmäiset mäenlaskukilpailut Katajanokan kallioilla 9.3.1886. Pisin hyppy kantoi 5,8 metriä, ja voittajana oli norjalainen insinööri Christian Nielsen. Mäenlasku oli saanut alkunsa Norjan Telemarkissa jo paljon aiemmin, ja siellä oli järjestetty kilpailuja vuodesta 1879. Suomen ensimmäiset piirustusten mukaan rakennetut hyppyrimäet valmistuivat Helsingin Alppilaan ja Kajaaniin. Rakennettu hyppyrimäki ei sen sijaan ollut vielä pystyssä Kaustisen Finninkalliolla, jonne Kokkola-lehdessä kutsuttiin maaliskuussa 1899 laskijoita seuraavalla ilmoituksella: ”Mäenlaskukilpailu toimeenpannaan Kaustisella ensi lauantaina. Kokoonnutaan kirkolle klo 6 aamulla. Torvisoittokunta on mukana.” Tiedossa ei ole, millaisesta tapahtumasta loppujen lopuksi oli kyse. Toki Kaustisella oli jo hiihdetty kilpaa siihen aikaan (Köyhäjoella ensimmäiset kilpailut 1898), mutta…