Kaustisen paanutalkoot 2012-2014 – vuosisadan rakkaustarina Keväällä 2016 ilmestyneessä Suomen kauneimmat kirkot -kirjassa on kuva Kaustisen kirkosta. Kirkonrakentajien muistomerkin suunnalta otetussa kuvassa uudet paanukatot hohtavat kauniisti. Noin 35 000 talkootyönä veistettyä ja tervattua paanua kertovat siitä, etteivät Kaustisen kuntavaakunassa kuvatut viulu ja naularistit ole menneisyyttä. Monipuolisen kansanmusiikkiperinteen tavoin myös kirkonrakentaminen on tätä päivää. ”Kuorikoskien helmen”, kirkonrakentajasuvun kotikirkon ja tapulin viimeisin kattoremontti saatiin päätökseen syyskuussa 2014. Piispa Samuel Salmi siunasi kirkon uuden katon 12.10.2014 pidetyssä Paanumessussa. Kesällä 2015 kirkon katto tervattiin uudelleen. Syksyllä 2016 talkoolaisten seuraava projekti – tervan polttamisen valmistelu – oli hyvällä mallilla (ja tämän artikkelin ilmestyessä terva on jo…
-
-
KAUSTINEN 150 KESKUSTELUSARJA Kaustisen kunnan juhlavuoden kunniaksi aktiivinen kuntalaisryhmä päätti järjestää keskustelutilaisuuksia kevään ja syksyn aikana Kaustisen imagon vahvistamiseksi. Idean syntysanat lausui Taina Lehtonen, sillä hänen pöytälaatikossaan on jo pitkään ollut kirjattuna lista Kaustisen vahvuuksista. Tavoitteena on ollut ajatus Kaustisen vahvuuksien näkyväksi tekemisestä. Kaustinen on käsite. Nimellä on myönteinen kaiku. Kaustinen-nimi on kuin veturi, joka kuljettaa mukanaan lukuisia vaunuja, joissa on monenlaista osaamista ja perintöä. Tämä juna -metafora on oikeastaan peräisin jo edesmenneeltä arkkitehti Markku Viitasalolta, joka on ollut näkijä ja tulevaisuudentekijä. Markku Viitasalo kollegoidensa kanssa on mm vuonna 1983 voittanut Kaustisen matkailualueen kehittämiskilpailun työnimellä ”Kun poijat ne raitilla”. Markkua…
-
Esitelmä Kaustisen seurakunnan 150-vuotisjuhlassa Kaustisen kirkossa 30.10.2016. Tekijä: fil. tri, rovasti Raimo Aspfors KAUSTINEN – KAPPELISTA ITSENÄISEKSI SEURAKUNNAKSI Ennen seurakunnan itsenäistymistä vuonna 1866 Kaustinen oli toiminut kappeliseurakuntana lähes 100 vuotta. Kirkollisen toiminnan kannalta täällä Kaustisella merkittävä ajankohta oli syyskuun 12 päivä vuonna 1776, kun valtakuntamme silloinen päämies Kustaa III allekirjoitti kuninkaallisella sinetillä varustetun armollisen päätöksen, jossa kaustislaisten anomukseen kirkon rakentamisesta Kappelinkankaalle, kappelioikeuksista ja omasta papista vastattiin myönteisesti. Kirkonarkistossa säilytettävässä arvokkaassa asiakirjasta selviää hyvin ja seikkaperäisesti silloisten kaustislaisten anomuksen sisältö ja harras pyyntö majesteetille. Lainaan kuninkaallista lupakirjettä: ”Seurakuntajakoa on perusteltu sillä, että se saattaa sielunhoidon helpommin järjestettäväksi ja paremmalle kannalle monien…
-
Silver Starin tarina Alku Tarina alkoi elokuussa 1957. Olin Kairelan rannassa poikien kanssa aikaa tappamassa, kun Pentti (Myllykangas) ja Matti (Leppäniemi) tulivat ilmoittamaan valinnastani perustettavan yhtyeen rumpaliksi. Valintaan ei ollut muita perusteita ”verenperinnön” lisäksi kuin tieto, että olin nähnyt rummut ja vähän kokeillutkin. Matti – veljeni oli ollut rumpalina kokkolalaisessa Tempo – yhtyeessä. Muut ”valintakokoukseen” osallistujat olivat Aimo Järvelä ja Timo Järvelä. Rumpujen soiton parhaan neuvon sain kuitenkin veljeltäni Maunolta: ”Käytä vain paljon vispilöitä (kapuloiden asemasta), silloin ei tule niin suurta vahinkoa.” Harjoitukset aloitettiin välittömästi ja kuukauden päästä oli valmiina noin 50 kappaleen repertuaari. Lehteen pantiin ilmoitus (9.8.1957): ”Uusi 5-miehinen…
-
Armas Järvelä Kaarlo Armas Ensio Järvelä (1918–2002) oli syntyisin ”Kivikankhalta”, Kaustisen Varilan kylästä. Hän oli vanhin perheen kolmesta lapsesta. Eino Järvelä (s.1920), joka oli poikien luokkatoveri, muistaa Armaan ja tämän veljen Aaron koulupoikina kerran tehneen nk. Jussin tuvan päätyyn suuren, puoli seinää peittäneen jouluaiheisen maalauksen. Heidän opettajansa Inkeri Koskimies oli vaikuttunut työstä ja kehotti poikia hakeutumaan alalle, jossa taiteilijan lahjoille on käyttöä. Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla Armas Järvelä työskenteli Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan (KPO) mainospäällikkönä Kokkolassa. Hän toimi myös kuvataiteen parissa ja oli mm. perustamassa Kokkolan kuvataideyhdistystä. Lahden ja Kuopion kautta Järvelä siirtyi SOK:n Helsingin tehtaiden mainoshoitajaksi vuonna 1956. Tässä toimessa hän…