Meillä olisi varsin niukasti tietoa siitä, miten ihmiset elivät sata vuotta sitten, elleivät kiertävät kyläkuvaajat olisi tallentaneet näitä asioita ensimmäisillä alkeellisilla kameroillaan: miltä he näyttivät ja mitä he tekivät. Mistä he saivat kipinän harrastukselleen, josta joillekin muodostui pitkäaikainen työ. Millaiset olivat heidän asuinsijansa. Miltä kotikylämme näytti sata vuotta sitten? Tätä arvoitusta ryhdyttiin myös Kaustisella selvittämään. Syntyi Kyläkuvaajat kotiseutumme tallentajina -niminen teos, jossa kerrotaan usean kyläkuvaajan tarina. Heistä Samppa Luoma, Heimo Klemi ja sekä Elin ja Emil Jylhä kuvasivat Kaustisella, samoin kälviäläiset Otto ja Riku Junnola kuvasivat usein paikkakunnalla. Löydettiin tuhansia kuvia, lasinegatiiveja, joista lukuisia skannattiin ja saatettiin kirjan lehdille. Kirjan…
-
-
Pyrimme tallettamaan tietoa ja historiaa 1800- ja 1900-lukujen siirtolaisuusaalloista Kaustiselta kohti muuta maailmaa, aina Pohjois-Amerikkaa ja Australiaa myöten. Tarinat eivät kerro vain täältä lähteneistä, vaan myös Kaustiselle palanneista, ja siitä mitä paluumuuttajat toivat tullessaan kotipitäjäänsä, kyliinsä ja kotitaloihinsa mikäli suunta kävi takaisin siirtolaisuusvuosien jälkeen.
-
Kaustisen kunnan viettäessä 150-vuotista juhlavuotta perustettiin sähköinen ARVIITI-tietokanta. Tietokannan nimellä kunnioitamme kaustislaisen murresanojen ja perinteen kerääjän ja tallentajan Arvid Virkkalan (1897-1988) merkittävää ja arvokasta kotiseututyötä.
-
Kaustisen Varilasta, Mosalasta kotoisin oleva Jorma Timmerbacka aloitti perheyritys J. Timmerbackan toiminnan jo yli 60 vuotta sitten. Amerikassa ja Australiassa siirtolaisena olleen kuljetusyrittäjä Artturi Timmerbackan poika aloitti työelämässä nuorena, sillä 1950-luvun Suomessa töitä oli tehtävä kaksin käsin. Oltuaan Puroisissa vaatetehtaalla prässärinä ja myöhemmin metsätöissä kaatamassa pystyyn kuivanutta puuta, Jorma siirtyi lapiohommiin. Kaustiselta vedettiin uutta tietä Kokkolaan vuodesta 1958 alkaen, sillä kylästä kylään mutkittelevaa reittiä oli varaa suoristaa metsien ja peltojen kautta. Ensimmäiset työmaat armeijasta päässeelle Jormalle olivat Viiperinharjulla, lastaamassa autoa käsipelillä. Jorman ollessa Kannuksen tien työmaalla, parakkimajoituksessa, tuli tieto että isä Artturi Timmerbackalta jäänyt ja äidillä hallussa ollut liikennelupa tuli…
-
Kaustisen raviradan alkusykäys voidaan ajoittaa Kaustisen oriyhdistyksen perustamiseen vuonna 1909. Seudulla oli kasvatettu ja arvostettu hyviä hevosia jo vuosikaudet sitä ennen ja koko 1800-luku ajettu kilpaa, erityisesti Perhonjokilaakson kyläkilpa-ajojen alettua 1890-luvulla. 1900-luvun puolelle tultaessa oli rataa ryhdytty jo raivaamaankin, mutta oriyhdistyksen perustamisella oli alueelle iso merkitys. 63 hevosmiehen 23. helmikuuta 1909 perustaman oriyhdistyksen johtokunnassa olivat alun alkaen J.V. Kola, Herman Varila, Antti Uusitalo, Matti Kettu, Antti Huntus, Matti Järvilä ja Juhani Kola. Herman Varila toimi aluksi sekä puheenjohtajana että sihteerinä, ja vuodesta 1910 Juhani Kola otti nämä tehtävät hoitaakseen. Juhanin nuorempi veli, Amerikassa 14 vuotta siirtolaisena nuoruudessaan ollut ja vuonna…