Toukokuussa 2021 tuli kuluneeksi 80 vuotta maaottelumarssista Ruotsia vastaan. Tuo tapahtuma ajoittui välirauhan aikaan. Puolitoista miljoonaa suomalaista suoritti osuutensa esikuvinaan presidenttimme Risto Ryti sekä tunnettu urheilumies Lauri ”Tahko” Pihkala, Suomen pesäpallon isä. Kaustinen oli innokkaasti mukana. Maaottelumarssin järjestäjinä olivat suojeluskunta ja lottajärjestö marttojen ja Pohjan-Veikkojen ohella. Urheilu oli ollut talvisodan takia täysin lamassa. Välirauha antoi toivoa asioiden muuttumisesta, joskin optimismi särkyi jatkosodan alkaessa. Helsingin olympialaisista vuodelle 1940 ei tullut sodan takia mitään. Urheilutapahtumia ei järjestetty edes Pohjanmaalla, joka säästyi pahimmilta iskuilta. Asevelvollisuusikäiset miehet olivat rintamalla. Kaustislaiset olivat pääosin Kannaksella Kiviniemen lohkolla talvisodassa, ja jatkosodassa useimmat lähtivät taisteluun keskipohjalaispataljoonassa Värtsilän suunnalta…
-
-
Elokuva oli tullut Suomessakin viihteen alan merkittäväksi tekijäksi jo sota-aikana 1940-luvulla. Kaustisen ensimmäinen elokuvateatteri oli Pajalassa niin kutsutun terveystalon paikalla. Ahkera yrittäjä ja monitoimimies Oskari Tuominiemi päätti hyvien kokemusten ansiosta rakentaa uuden teatterin Pajalantielle Finnintuvan naapuriin. Elettiin aivan 1950-luvun alkua. Oskari Tuominiemi (1897-1971) oli seppä, joka pisti kaustislaisten fältit ja äkeet kuntoon. Tämän tehtävän vuoksi hän oli saanut vapautuksen asepalveluksesta. Ennen sotia Oskari oli koonnut erilaisista ajoneuvoista omatekoisen traktorin, ja tekipä niitä myyntiinkin. Pajalaan kohosi ullavalaisten kirvesmiesten Urho ja Tyko Honkalan avulla teatteri, joka oli ”pystyyn timprattu” rakennus, ja sen nousevaan katsomaan mahtui puolitoista sataa katsojaa. Suomi-Filmit vetivät katsojia muualtakin…
-
Aktiivista toimintaa vuodesta 1975 Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen syntysanat lausuttiin helmikuun 9. päivänä 1975. Osuuspankin kerhohuoneeseen oli silloin kokoontunut 15 henkilöä, joka valitsi johtokuntaansa Martti Myllymäen, Martta Huntuksen, Arvid Kykyrin, Einari Uusitalon, Inkeri Paavolan, Hilda Peltoniemen, Vieno Nikulan, Paavo Varilan, Martti Varilan ja Bertta Aspforsin. Myllymäestä tehtiin ensimmäinen puheenjohtaja ja Aspforsista sihteeriHeti perustamisvuonna yhdistykseen liittyi 218 jäsentä, ja jäsenmäärä lähti pian ripeään kasvuun. Viiden vuoden kuluttua jäseniä oli 396 ja vuoteen 2000 mennessä jäseniä oli jo 789. Jäsenmäärä on sittemmin vaihdellut, mutta pysynyt aina 600 tienoilla. Kaustisen yhdistyksen toiminnassa on aina ollut paljon aktiiveja, ja jäsenten osallisuminen erilaisiin harrastuksiin on ollut…
-
Hintrikin kauppaTastulan ensimmäistä kauppaa pitivät Tastulan Hintrekki (Tastulan Tuomaan vaarin veli) ja Peltoniemen Jussi (Juho Juhonpoika Peltoniemi). Kauppa oli Hintrekin talossa Tuomas Tastulan nykyisen talon paikalla. Se toimi 1900-luvun alkupuolella talon porstuakamarissa. Saman talon tuvassa oli Joulun alla riisipuuro kypsymässä, kun naisasiakas tuli kauppaan. Hänelle oli puuronhyvä haju ottanut nenään ja hän oli tokaissut harmistuneena: ”konstikos se on kriiskryynipuurua keittää, ko on kryynit issellä.” Kuvassa kauppiaspariskunta Hintrekki (1867-1937) ja Maria Tastula(1859-1936) Armas Luomala, joka kaatui sodassa, oli Hintrekin luottomies ja toimitteli asioita Kokkolassa käydessään. Kokkolan Pohjanmaan tukkuliikkeessä oli töissä vielä 1950-luvulla jo eläkeikäinen kirjanpitäjä Eskon Liisa. Hän näytti Heimo Peltoniemelle vielä…
-
Amerikansuomalainen toimittaja, kirjailija ja poliitikko Heikki (Henry) Richard Pesola syntyi Kaustisella 4.4.1888.Hän kuoli New Yorkissa Yhdysvalloissa 7.9.1945. Pesola kävi Kaustisen Köyhöjoella kansakoulun ja toimi paikallisessa nuosisoseurassa. Hän oli alusta saakka aktiivinen kynämies ja toimi mm.Kokkola-lehden kirjeenvaihtajana. Hänen kirjoituksiaan sävytti isänmaallisuus ja vahva aatteellisuus. Hän esiintyi myös raittiuspuhujana. Hän oli naimisissa Kristiina Pesolan kanssa. Vuonna 1905 Pesola siirtyi vanhempien veljiensä esimerkkiä noudattaen Yhdysvaltoihin. Hän työskenteli siellä aluksi rautakaivoksissa. Hän liittyi 1906 perustettuun Suomalaiseen sosialistijärjestöön ja toimi sittemmin järjestön kiertävänä matkapuhujana ja organisaattorina sekä Toveri-lehden asiamiehenä. Pesola ryhtyikin lehtimieheksi ensin Toveri-lehteen, sitten Hancokissa ilmestyvään Työmies-lehteen.Työskenneltyään välillä autotehtaassa ja järjestötoimitsijana Detroitissa Richard Pesola…