(kirjoittanut Otmar Myllymäki 1970-luvulla) Se on pitäjä Pohjanmaalla, jossa on kaksi jokea hallan syntysijoja tervan poltto tantereita. Pienempi Köyhäjoki nimeltänsä, vereltänsä hyvin vähäinen vaatimaton varoiltansa, hengeltä sitkeä väkevä. Viel´ on täällä miesten mahti, joilta säilyy pojille tahti, joesta vähät eletään, rantoja sen hoiretaan. Markunkoski, Perhon veret joutuin panee virtaamaan. Mosalassa ruvis-parka moniks paloiks pärkyää. Paloista synty pitäjän leipä, leipä rukhiinen lupaava, jolla kasvoi kaustislaiset peltojansa raivaamaan. Leivällä tällä, joskus leveävällä tairotkin esille tulevat. Silloin saamme leheristä kiitokset poikaimme lukia. Myllykoskella vetten vauhti turpiinihin ohjataan. Energiaa joka paikan meille se nyt valmistaa. Tääl´ on isäin vankat pohjat kansan soiton omat ohjat,…
-
-
Aulis Tastulan (1934-2010) muistitietoa haastattelunauhalta Jyrkkä törmä Jylhäshen pikku tippa Timoshen hamhen heitto Hanhishen nytkähys Nyykoolhin siitä virsta Vintturille saman verran Saarukhan konkotin Kolalle kämmin Känsäkankhalle kiipesin Kivipäähän haroin Haarhan livuin Lierekshen menin Meriläishen ja löysin koko Halsuan. Antti Vintturi keijaa… …. Antti Vintturi keijaa tulee huomenna meille mitä sinne? vikahtheita takohan mitä vikahtheilla lamphaille heiniä mitä lamphailla lapsille vaatheita mitä lapsilla lastuja näppihän mitä lastuilla uunia lämmitethän mitä uunilla kukkoja paistethan mitä kukoilla herroille syömiks mitä herroilla käräjiä käymhän mitä käräjillä vääriä oikaisthan. Tuomaasta jouluun … Tuomaasta kuusi kyntteliin kynttelistä kolome Mattiin Matista neljä Maariaan Maariasta viis Valpuriin Valpurista…
-
(Kirjoittanut Liisa Myllymäki 1941-2017) Kerronpa teille kylästä tästä, joka sijaitsee Kaustisen pitäjässä. Köyhäjoki on kylämme nimelthän ja sielä me sovusa asuthan. Nyt Köyhäjoki on nimensä vertainen, se juoksulthan kovin vähänen. Ei sen rannoilla enää ongita eikä lohet hypi pienisä koskisa. On joskus aikojen alusa vielä vettäki virrannu uomasa. Ko ihimiset kylän asutti, niin joki ja messä heirät elätti. Nyt rannoille pellot jo raivattu ja taloja satakunta rakennettu. Oli meillä kauppoja kolomekki, oli kiriasto, posti ja pankkiki. Mutta palavelut nuo jo loppunnu, vaikka väkiä kylälle on karttunnu. Ko kylätalua meillä tarvithin, se talakoilla sitte rakennethin. Sinne ushein kyläläiset kokoonnuthan, on sielä…
-
Pentti Penttilä syntyi 23.8 1916 Kaustisella. Hänen vaimonsa oli Elsa Maria os. Peltola. Heillä oli seitsemän lasta ja liuta jälkikasvua. Pentti kuoli 30.11.2009 ja hänet on haudattu Kaustiselle. Pentti syntyi ja asui lapsuutensa ja nuoruutensa Kappelin talossa, josta muutti vanhempiensa Eevertti ja Hellin Penttilän ja sisarustensa kanssa Ylijoelle Hietarannalle v 1933. Eevertti-isä toimi sähkölaitoksella seppänä, tellärinä ja korjaajana jne. Pentti kuten isänsäkin teki pajatyöt yhtiön pajassa, kunnes 1945 rakennettiin oma paja Ylijoentien varteen Hietarannan pihapiiriin. Eevertti (1887-1968) oli taitava viikateseppä, joka kallissi, karkasi ja tunsi myös vanhakantaisen ”hitsaamisen”. Pentti keskittyi pääasiassa hevosten kengittämiseen. Lisäksi rakennettiin, korjattiin ja teroitettiin kaikenlaista:”Raurasta ja…
-
Vuoden 1925 alkupuolella syntyneet Suomen miehet kutsuttiin asepalvelukseen. Huhtikuussa 1943 Paavolan ja Känsälän kylältä lähtivät Erko Känsälä, Ahto Paavola, ja Pauli Känsälä. Puusillat Perhonjoesta oli alkavan tulvan takia poistettu. Piti päästä joen yli maantien varteen autokuljetukseen. Pitkärannan talon kohdalla oli joessa vielä heikko jää. Menimme siitä yli. Ojalan Matti lähti mukaan Pitkärannan talosta. Kuorma-auto odottikin jo Puumalassa maantien varressa. Autossa oli Köyhäjoelta Känsäkosken Toivo, Kolalta Hautalan Pentti, Vintturilta Hautakosken Taito. Kirkonkylältä tulivat Penttilän Veikko, Valon Väinö, Virkkalan Pekka ja Vähäkainun Lauri. Jylhästä lähtivätJylhän Erkki, Leo ja Kalevi. Timosen Arvo ja Hanhikosken Eero, Salonkylästä puolestaan Kattilakosken Uolevi ja Salon Pentti. Tästä…