Toukokuussa 2021 tuli kuluneeksi 80 vuotta maaottelumarssista Ruotsia vastaan. Tuo tapahtuma ajoittui välirauhan aikaan. Puolitoista miljoonaa suomalaista suoritti osuutensa esikuvinaan presidenttimme Risto Ryti sekä tunnettu urheilumies Lauri ”Tahko” Pihkala, Suomen pesäpallon isä. Kaustinen oli innokkaasti mukana. Maaottelumarssin järjestäjinä olivat suojeluskunta ja lottajärjestö marttojen ja Pohjan-Veikkojen ohella. Urheilu oli ollut talvisodan takia täysin lamassa. Välirauha antoi toivoa asioiden muuttumisesta, joskin optimismi särkyi jatkosodan alkaessa. Helsingin olympialaisista vuodelle 1940 ei tullut sodan takia mitään. Urheilutapahtumia ei järjestetty edes Pohjanmaalla, joka säästyi pahimmilta iskuilta. Asevelvollisuusikäiset miehet olivat rintamalla. Kaustislaiset olivat pääosin Kannaksella Kiviniemen lohkolla talvisodassa, ja jatkosodassa useimmat lähtivät taisteluun keskipohjalaispataljoonassa Värtsilän suunnalta…
-
-
Elokuva oli tullut Suomessakin viihteen alan merkittäväksi tekijäksi jo sota-aikana 1940-luvulla. Kaustisen ensimmäinen elokuvateatteri oli Pajalassa niin kutsutun terveystalon paikalla. Ahkera yrittäjä ja monitoimimies Oskari Tuominiemi päätti hyvien kokemusten ansiosta rakentaa uuden teatterin Pajalantielle Finnintuvan naapuriin. Elettiin aivan 1950-luvun alkua. Oskari Tuominiemi (1897-1971) oli seppä, joka pisti kaustislaisten fältit ja äkeet kuntoon. Tämän tehtävän vuoksi hän oli saanut vapautuksen asepalveluksesta. Ennen sotia Oskari oli koonnut erilaisista ajoneuvoista omatekoisen traktorin, ja tekipä niitä myyntiinkin. Pajalaan kohosi ullavalaisten kirvesmiesten Urho ja Tyko Honkalan avulla teatteri, joka oli ”pystyyn timprattu” rakennus, ja sen nousevaan katsomaan mahtui puolitoista sataa katsojaa. Suomi-Filmit vetivät katsojia muualtakin…
-
Hintrikin kauppaTastulan ensimmäistä kauppaa pitivät Tastulan Hintrekki (Tastulan Tuomaan vaarin veli) ja Peltoniemen Jussi (Juho Juhonpoika Peltoniemi). Kauppa oli Hintrekin talossa Tuomas Tastulan nykyisen talon paikalla. Se toimi 1900-luvun alkupuolella talon porstuakamarissa. Saman talon tuvassa oli Joulun alla riisipuuro kypsymässä, kun naisasiakas tuli kauppaan. Hänelle oli puuronhyvä haju ottanut nenään ja hän oli tokaissut harmistuneena: ”konstikos se on kriiskryynipuurua keittää, ko on kryynit issellä.” Kuvassa kauppiaspariskunta Hintrekki (1867-1937) ja Maria Tastula(1859-1936) Armas Luomala, joka kaatui sodassa, oli Hintrekin luottomies ja toimitteli asioita Kokkolassa käydessään. Kokkolan Pohjanmaan tukkuliikkeessä oli töissä vielä 1950-luvulla jo eläkeikäinen kirjanpitäjä Eskon Liisa. Hän näytti Heimo Peltoniemelle vielä…
-
Amerikansuomalainen toimittaja, kirjailija ja poliitikko Heikki (Henry) Richard Pesola syntyi Kaustisella 4.4.1888.Hän kuoli New Yorkissa Yhdysvalloissa 7.9.1945. Pesola kävi Kaustisen Köyhöjoella kansakoulun ja toimi paikallisessa nuosisoseurassa. Hän oli alusta saakka aktiivinen kynämies ja toimi mm.Kokkola-lehden kirjeenvaihtajana. Hänen kirjoituksiaan sävytti isänmaallisuus ja vahva aatteellisuus. Hän esiintyi myös raittiuspuhujana. Hän oli naimisissa Kristiina Pesolan kanssa. Vuonna 1905 Pesola siirtyi vanhempien veljiensä esimerkkiä noudattaen Yhdysvaltoihin. Hän työskenteli siellä aluksi rautakaivoksissa. Hän liittyi 1906 perustettuun Suomalaiseen sosialistijärjestöön ja toimi sittemmin järjestön kiertävänä matkapuhujana ja organisaattorina sekä Toveri-lehden asiamiehenä. Pesola ryhtyikin lehtimieheksi ensin Toveri-lehteen, sitten Hancokissa ilmestyvään Työmies-lehteen.Työskenneltyään välillä autotehtaassa ja järjestötoimitsijana Detroitissa Richard Pesola…
-
Maanviljelijä Juho Viljami Pesola syntyi Kaustisella 21.1.1872. Hän kuoli Kokkolassa 19.5.1949. Viljami Pesola vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kaustisella. Monen keskipohjalaisen tavoin hän lähti 1890-luvulla suuren muuttoaallon aikana työn perään Yhdysvaltoihin, jossa hän myös avioitui. Vuonna 1891 hän matkusti Wyomingin osavaltiossa sijaitseville hiilikaivoksille, joilla työskenteli myös hänen isänsä ja veljensä. Viikon kestäneellä junamatkalla Pesola tutustui toiseen keskipohjalaiseen Oskari Tokoihin, joka kirjasi tapahtuman omiin muistelmiinsa. Vuosisadan vaihteessa pariskunta muutti takaisin Kaustiselle, jossa ensimmäinen vaimo kuoli. Seuraavana vuonna uudelleen avioiduttuaan Viljami Pesola muutti Kokkolan Linnusperälle täysin ruotsinkieliselle seudulle. Täältä he muuttivat myöhemmin Torkinmäelle. Sieltä Pesola hankki maata, jonka myi asuntotonteiksi. Tätä aluetta ryhdyttiin…